Ero sivun ”Sylvi Kunnas” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 11:
Toisen maailmansodan jälkeen Kunnas siirtyi taidemaalariksi. Hänen laajassa tuotannossaan on muotokuvia, kaupunkikuvia ja luontokuvia ja vaaramaisemia. Wäinö Kunnaksen kuoltua Sylvi Kunnas oli avioitunut taidekriitikko [[E. J. Vehmas|Einari J. Vehmaksen]] kanssa 1930, ja perheeseen syntyi vielä tytär.
 
Toisen maailmansodan jälkeen Kunnas siirtyi kuvittajasta taidemaalariksi. Hänen laajassa tuotannossaan on muotokuvia, kaupunkikuviakaupunki- ja luontokuvia jasekä vaaramaisemia. Wäinö Kunnaksen kuoltua Sylvi Kunnas oli avioitunut taidekriitikko [[E. J. Vehmas|E. J. Vehmaksen]] kanssa 1930, ja perheeseen oli syntynyt vielä yksi tytär. Tulenkantajapiirissä muodostuneet ystävyyssuhteet säilyivät edelleen, merkittävimpinä Olavi Paavolainen, [[Helvi Hämäläinen]] ja runoilija ja kriitikko [[Lauri Viljanen]].
 
Mahdollisesti Vehmaksen ja tulenkantajien näkemykset vaikuttivat siihen, että Kunnas pysyttäytyi koko uransa ajan esittävässä maalaustaiteessa ja jäi pois ajan avantgardesta. Hänen maalaustuotantonsa on kuitenkin modernistista, taiteelliset ratkaisut ja taiteilijan kädenjälki ohittavat ulkoisen todellisuuden kuvaamisen; sommittelussa näkyvät kubistiset vaikutteet, siveltimenkäyttö on usein ekspressiivistä, värit jopa fauvistisia. Kunnaksen tunnetuin maalaus on tulenkantajatoverin Elina Vaaran muotokuva vuodelta 1943. Sylvi Kunnaksen ensimmäinen yksityisnäyttely järjestettiin vasta sodan jälkeen, vuonna 1948.