Ero sivun ”Lentoliskot” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kh + w
huonot lähteet pois
Rivi 57:
Suurimmat lentoliskolajit ''[[Quetzalcoatlus northropi]]'' ja ''[[Hatzegopteryx thambema]]'' olivat myös kaikkien aikojen suurimmat lentokykyiset eläimet. ''Quetzalcoatluksen'' siipivälin arvioidaan olleen 11&ndash;13 metriä ja ''Hatzegopteryxin'' yli 12 metriä. Ne elivät 71–66 miljoonaa vuotta sitten.<ref>{{Lehtiviite |Tekijä=Trux, Jon |Otsikko=Siipisaurusten aikaan |Julkaisu=Tiede |Ajankohta=2011 |Numero=3 |Sivut=37}}</ref>
 
Pienimmät lentoliskot olivat vain varpusen kokoisia.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Reinikainen, Pekka | Nimeke=Dinosaurusten arvoitus ja Raamattu | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kuva ja sana | Sivut=88-90}}</ref> Kaikista pienin lentolisko oli ''[[Nemicolopterus]]'', jonka siipiväli oli noin 250 millimetriä.<ref name=wangetal2008>{{Lehtiviite|Tekijä= Wang, X.; Kellner, A.W.A.; Zhou, Z.; Campos, D.A.|Vuosi= 2008 |Otsikko= Discovery of a rare arboreal forest-dwelling flying reptile (Pterosauria, Pterodactyloidea) from China |www= |Julkaisu= Proceedings of the National Academy of Sciences |Vuosikerta= 105|Numero= 6 |Sivut= 1983–1987 |Doi= 10.1073/pnas.0707728105 |Pmid=18268340 |Tunniste = PMC:[https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2538868/ 2538868]|Kieli = {{en}}}}</ref> Löydetty yksilö saattoi olla poikanen tai keskenkasvuinen, ja aikuiset olivat luultavasti suurempia.
 
== Evoluutio ==
Rivi 134:
}} }} }} }} }} }} }} }} }}
 
== LöydötLöytöhistoria ==
[[Tiedosto:Pterodactylus holotype Collini 1784.jpg|thumb|Kuvalaatta [[Holotyyppi|alkuperäisestä]] ''[[Pterodactylus antiquus]]''- yksilöstä. [[Egid Verhelst II]], 1784]]
Ensimmäisen lentoliskon fossiilin löysi italialainen luonnontieteilijä [[Cosimo Alessandro Collini]] vuonna 1784 [[Baijeri]]sta, Etelä-[[Saksa]]sta. Collini kuitenkin tulkitsi löytönsä väärin; hän piti sitä merieläimenä, joka käytti pitkiä eturaajojaan meloina. Muutama tutkija jatkoi akvaattisen tulkinnan tukemista vielä vuoteen 1830 asti, kun saksalainen elänintieteilijä [[Johann Georg Wagler]] esitti eläimen käyttäneen siipiään uimaräpylöinä. Ranskalainen [[Georges Cuvier]] esitti 1801 ensimmäisenä pterosaurien olleen lentäviä otuksi, ja keksi 1809 saksalaiselle fossiilille nimen ”Ptero-dactyle”.<ref name="arnold">{{Kirjaviite|tekijä=Arnold, Caroline |author2=Caple, Laurie A. | Nimeke =Pterosaurs: rulers of the skies in the dinosaur age| Julkaisija = Houghton Mifflin Harcourt| Vuosi =2004| Luku = Pterodactyl|Sivu=23|Isbn =978-0-618-31354-9|www =https://books.google.com/books?id=ltaev1auSTAC&lpg=PP1&pg=PA23|www-teksti = Kirja Googlen teoshaussa | Kieli = {{en}}}}</ref> Suvun viralliseksi nimeksi annettiin nimeämiskäytännön mukaisesti ''[[Pterodactylus]]'', vaikka nimi ”pterodactyl” jatkoi suosiotaan ja kaikkia lentoliskoja alettiin virheellisesti kutsua pterodactyleiksi.<ref name="myths">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.pterosaur.net/myths.php|Nimeke=Pterosaurs: Myths and Misconceptions|Tekijä=Naish, Darren |Julkaisija=Pterosaur.net|Viitattu= 11.2.2017| Kieli = {{en}}}}</ref> Nykyään paleontologit välttävät ”pterodactyli”-termin käyttöä ja suosivat ”pterosauri”-nimeä. He alentavat termin ”pterodactyli” nimenomaan suvun ''Pterodactylus'' jäsenille tai laajemmin alalahkolle [[Pterodactyloidea]].<ref name="alexander">{{Kirjaviite|Tekijä=Alexander, David E. & Vogel, Steven| Nimeke = Nature's Flyers: Birds, Insects, and the Biomechanics of Flight| Julkaisija = JHU Press| Vuosi =2004|Sivu=191|Isbn =978-0-8018-8059-9|www =https://books.google.com/books?id=zj395mz_GYkC&lpg=PP1&pg=PA191|www-teksti = Kirja Googlen teoshaussa| Kieli = {{en}}}}</ref>
 
[[Brasilia]]n [[Araripe]]stä on löydetty erittäin hyvin säilyneitä pterosauruksien fossiileja. Niiden on arveltu hautautuneen jossain katastrofissa erittäin nopeasti [[sedimentti]]in. Koska niiden lihaksetkin ovat säilyneet, fossiloituminen on ilmeisesti tapahtunut muutamassa tunnissa. Kolmiulotteiset yksityiskohdat ovat säilyneet hyvin, jopa niin, että korvien luutkin ovat näkyvissä. [[Paleontologi]] Stafford Howse Lontoon yliopistosta totesi fossiileja tutkittuaan: ”Jos tuo otus olisi kuollut puoli vuotta sitten, hautautunut ja kaivettu esiin, se olisi juuri tämän näköinen. Se on aivan täydellinen joka suhteessa.” <ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Reinikainen, Pekka | Nimeke=Dinosaurusten arvoitus ja Raamattu | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kuva ja sana | Sivut=88}}</ref>
 
== Katso myös ==