Ero sivun ”Marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsas” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Wikipedian ohjeen mukaisesti korjattu viivoja |
|||
Rivi 75:
== Työvaiheet ==
=== Luonnokset ja lopullinen versio ===
Kilpailun ratkettua 1954 sovittiin, että molemmat kuvanveistäjät tekevät ensin pelkät kipsiluonnokset. Lopulliseksi korkeudeksi sovittiin 5,5 metriä ilman jalustaa.<ref name="ko129">Konttinen 1989, s. 129</ref> Kipsimallille mittakaavassa 1:3 annettiin tekoaikaa vuosi, jonka jälkeen olisi kolme vuotta aikaa tehdä malli luonnollisessa koossa.<ref name="ko129" /> Tukiainen ja Jauhiainen tekivät myös kirjallisen sopimuksen, jonka mukaan molemmat aloittaisivat työn itsenäisesti ja yhteistyötä jatkettaisiin myöhemmin. Kuvanveistäjien näkemykset sekä yhteistyön tekemisestä että taiteellisista ratkaisuista poikkesivat kuitenkin suunnittelutyön edetessä niin, että sopimus purettiin. Jauhiainen sanoutui irti ratsastajapatsastyöstä kesäkuussa 1956.<ref name="rö">Rönkkö 1994, s.
Molempien luonnosten tarkastamisen jälkeen päätettiin, että lopullisen version tekee Tukiainen, koska Jauhiaisen luonnos ei ollut loppuun asti viety.<ref name="Konttinen_132"/> Tukiainen oli kierrellyt keväällä 1955 ympäri Eurooppaa tutustumassa ratsastajapatsaisiin.<ref name="v58" /> Hänelle rakennettiin ratsastajapatsaan työstöä varten uusi ateljeerakennus [[Lauttasaari|Lauttasaaren]], joka valmistui loppuvuodesta 1956.<ref>Konttinen 1989, s. 138–139</ref> Mukana työssä avustajina olivat Heikki Häiväoja ja [[Kain Tapper]].<ref name="v59">Valkonen 1993, s. 59</ref> Tukiaiseen kohdistettiin suuria paineita, työ sai tekovaiheessaan poikkeuksellisen paljon julkisuutta ja sitä "valvottiin" korkeammilta tahoilta.<ref>Kruskopf 2000, s. 92</ref><ref name="v63">Valkonen 1993, s. 63</ref> Suomessa työhön tutustumassa käynyt italialainen kuvanveistäjä [[Francesco Messina]] tosin neuvoi Tukiaista pitämään kiinni omista suunnitelmistaan.<ref name="v63" /> Suuritöinen projekti esti Tukiaista ottamasta vastaan muita suurempia töitä.
Rivi 99:
Patsas paljastettiin 4. kesäkuuta 1960. Tilaisuutta oli alun perin kaavailtu johonkin Mannerheimin merkkipäivään, mutta tasavuodet osoittautuivat liian aikaisiksi.<ref name="ko180">Konttinen 1989, s. 180</ref> Jalusta oli ollut valmiina edellisestä syksystä lähtien, mutta itse patsas siirrettiin paikalleen viikkoa ennen tilaisuutta, 27. ja 28. toukokuuta välisenä yönä.<ref name="ko180" />
Jo aamulla Mannerheimin haudalle oli tehty kunniakäynti ja se oli kukitettu. Paljastustilaisuus oli mediatapahtuma, joka radioitiin ja televisioitiin maanlaajuisesti.<ref name= lindg>{{Kirjaviite | Tekijä = Lindgren, Liisa | Nimeke = Monumentum, Muistomerkkien aatteita ja aikaa | Vuosi =2000 | Luku = Jälleenrakennettu kansanyhteys, Viimeinen sankari | Sivu =
Patsaan ympäristö oli jaettu erilaisiin alueisiin vieraiden ja tilaisuuden ohjelman mukaan:<ref>Konttinen 1989, s. 181</ref>
Rivi 168:
==Aiheesta muualla==
* [http://taidemuseo.hel.fi/suomi/veisto/veistossivu.html?id=179&sortby=statue Helsingin kaupungin taidemuseo
* [http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/kunniaa_marskille_20784.html#media=20787 Ylen Elävä arkisto: Kunniaa Marskille]
* [http://www.helsinkiopas.com/mannerheiminpatsas/ Helsinkiopas]
| |||