Ero sivun ”Australiankelpie” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
MsaynevirtaBOT (keskustelu | muokkaukset)
p otsikkokorjaus per pyyntö, -w, kuvakoon määr pois using AWB
Päivitetty PEVISA-tieto ajantasalle, kh
Rivi 3:
| kuva = Hilu the Australian Kelpie dog.jpg
| alkuperämaa= {{Australia}}
| määrä = Suomessa rekisteröity {{nowrap|1 184191}}<ref name="tietoja rodusta">[{{Verkkoviite|osoite=http://jalostus.kennelliitto.fi/frmEtusivu.aspx?Lang=fi&R=293 |nimeke=KoiraNet-jalostustietojärjestelmä: Tietoja rodusta] (|julkaisu=|julkaisija=Suomen Kennelliitto, |viitattu 5=18.12.2017)|tekijä=| ajankohta}}</ref>
| syntyaika = 1800-luvun lopulla
| alkuperäinen käyttö = lampaiden paimennus
Rivi 45:
=== Maailmalla ===
 
Rodun kotimaassa kelpiestä on nykyisin muodostunut kaksi erillistä linjaa: australiankelpiet sekä paimentavat työkoirat workingkelpiet. Australiankelpiet ovat alun perin lähtöisin samoista linjoista workingkelpieiden kanssa. 1900-luvun alusta Australiankelpien jalostus on perustunut enemmän monipuoliseen harrastuskäyttöön ja ulkonäköön kuin pelkästään lampaiden paimennukseen. Australiankelpiet rekisteröidään Australiassa FCI:hin kuuluvaan ANKC:hen (Australian National Kennel Council). Workingkelpieiden rekisteröinnistä vastaa Australiassa The Working Kelpie Council (WKC), joka ei kuulu FCI:hin. Suomen Kennelliitto ei hyväksy jälkimmäisen WKC:n rekisterissä olevia koiria omiin rekistereihinsä.
 
Australiassa kelpieitä on eräiden arvioiden mukaan noin 80&nbsp;000. Koko kelpiekannan kokoa on hankala määritellä, koska kaikkia koiria ei rekisteröidä.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke=Australiankelpie – rodun historia ja alkuperä | Osoite=http://www.sbcak.fi/index.php/kelpiet/alkuperae-ja-historia | Julkaisija=Suomen bordercolliet & australiankelpiet | Viitattu=5.1.2017}}</ref>
 
Australiankelpieitä onPohjoismaista tällä hetkellä Pohjoismaista eniten australiankelpieitä on [[Ruotsi]]ssa, jonne niitä vietiinkin ensimmäisenä Pohjoismaista. Tanskassa ja Norjassa kelpieitä on vähemmän.
 
=== Suomessa ===
 
Nykyään Suomessa on hieman alle 1200 FCI-rekisteröityä australiankelpietä<ref name="tietoja rodusta"/>, rekisteröintimäärät pysyivät tasaisen alhaisina (noin 20–30 kpl vuosittain) lähes koko 2000-luvun ensikymmenen ajan, vuosikymmenen loppua kohti määrät alkoivat nousta jopa yli 50 prosentin vuosivauhtia vakiintuen 2010-luvulla n. 80-100 kappaleen vuositasolle. Huippuvuonna 2013 Suomessa rekisteröitiin 133 australiankelpietä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://jalostus.kennelliitto.fi/frmRekisteroinnit.aspx?L=3&Alku=2000&Loppu=2015|nimeke=KoiraNet-jalostustietojärjestelmä: Rekisteröinnit 2000-2015|julkaisu=Suomen Kennelliitto|julkaisija=Suomen Kennelliitto|viitattu=2017-01-05|tekijä=|ajankohta=}}</ref>
 
Kennelliiton rekisterin lisäksi Suomen paimenkoirayhdistyksen ylläpitämään paimenkoirarekisteriin oli vuoden 2017 alussa rekisteröity 200 lähinnä maatiloilla paimenina työskentelevää workingkelpie-tyyppistä koiraa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://whm19.louhi.net/~spky/kannantestaus/|nimeke=Suomen paimenkoirayhdistys - koiratietokanta|julkaisujulkaisija=Suomen paimenkoirayhdistys|viitattu=2017-01-05}}</ref>. Kuten rodun kotimaassa Australiassa, kaikkia rodun edustajia ei välttämättä rekisteröidä Suomessakaan.
 
Suomessa australiankelpie on suosittu harrastuskoira. Rotu on tottunut työskentelemään itsenäisesti ja sen työmotivaatio on erittäin korkea. Erityisen suosittu australiankelpie on [[agility]]koirana. Rodulla on myös PK-oikeudet, mikä mahdollistaa osallistumisen [[palveluskoira]]kokeisiin. Australiankelpieillä on saavutettu menestystä agilityn lisäksi [[toko|tottelevaisuuskokeissa]] sekä palveluskoirakokeissa. Australiankelpie on rekisteröintimääräänsä suhteutettuna varsin suosittu koira myös [[pelastuskoira]]toiminnassa.
Rivi 62:
[[Tiedosto:Agility_kelpie.jpg|pienoiskuva|Kelpie agilityradalla]]
 
Yleisesti ottaen australiankelpie tunnetaan erittäin terveenä rotuna. Rotu eion kuulukuulunut vuoden 2016 alusta lähtien Suomen Kennelliiton Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelmaan [[PEVISA]]:an<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.sbcak.fi/index.php/11-uutiset/187-australiankelpiet-jto-ja-pevisa-2016-2020|nimeke=Australiankelpiet: JalostukseenJTO käytettäviltäja koiriltaPEVISA seurataan yleisimmin lonkkia2016-2020|julkaisu=|julkaisija=Suomen sekäbordercolliet lisäksi kyynärniveliä, silmiä ja& polviaaustraliankelpiet|viitattu=2017-02-18|tekijä=|ajankohta=|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>.
 
Jalostukseen käytettäviltä koirilta vaaditaan raja-arvot täyttävät tulokset lonkka-, silmä- ja selkätutkimuksista, niiden lisäksi jalostukseen käytetyillä koirilla seurataan yleisimmin myös kyynärniveliä ja polvia, vaikka ne eivät olekaan jalostusta rajoittavia tekijöitä. Jalostukseen käytetyn koiran korkein sallittu jälkeläisten määrä on 20, joista alle 5-vuotiaana korkeintaan 12.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.kennelliitto.fi/sites/default/files/media/pevisa_ja_rotukohtaiset_erityisehdot_2017_5.pdf|nimeke=Rotukohtaiset erityisehdot 2017|julkaisu=|julkaisija=Suomen Kennelliitto|viitattu=18.2.2017|tekijä=|ajankohta=}}</ref>
 
== Katso myös ==