Avaa päävalikko

Muutokset

p
clean up, typos fixed: vierot → vieroit using AWB
}}
[[Tiedosto:Typical antipsychotics.JPG|thumb|Levozin, Fluanxol ja Peratsin -tabletteja.]]
'''Antipsykoottiset lääkkeet''' (eli '''antipsykootit''', '''neuroleptit''' tai '''psykoosilääkkeet''') ovat [[psykoosi]]en hoitoon käytettyjä lääkeaineita, jotka vaikuttavat aivojen [[välittäjäaine|välittäjäaineisiin]]isiin [[hermosolu|hermosolujen]]jen välistä liikennettä vähentävästi. Antipsykoottisia lääkkeitä käytetään nykyään psykoosioireiden ja manian lisäksi myös muistisairaiden vanhusten, ja huumeista vierottautuvienvieroittautuvien rauhoittamiseen sekä unihäiriöiden hoitoon.
 
Psykoosilääkkeillä on todettu olevan psykoosin uusiutumista estävä vaikutus sairauden alkuvaiheessa<ref>http://mentalhealthdaily.com/2014/04/16/can-withdrawal-from-antipsychotics-cause-psychosis</ref>, mutta psykoosilääkkeet eivät vähennä psykoosin uusimisriskiä pitkällä aikavälillä vuonna 2016 julkaistun suomalaisen väitöstutkimuksen mukaan.<ref name="oulu.fi">Väitöstilaisuus Oulun yliopistossa. Lääketieteen lisensiaatti Jani Moilanen. Väitöstilaisuus 27.5.2016. http://www.oulu.fi/yliopisto/node/38221</ref> Muissa pitkäkestoisissa seurantatutkimuksissa on havaittu, että lääkkeettömät potilaat ovat muita terveempiä<ref>[https://www.madinamerica.com/mia-manual/antipsychoticsschizophrenia]</ref>. Psykoosilääkkeen vieroitusoireiden erottaminen psykoosista on lisäksi vaikeaa [http://mentalhealthdaily.com/2014/04/16/can-withdrawal-from-antipsychotics-cause-psychosis].
 
Vuonna 2016 julkaistussa väitöstutkimuksessa havaittiin myös, että toimintakyky oli parempi ja harmaan aivoaineen määrä suurempi niillä skitsofreniapotilailla, jotka eivät olleet käyttäneet psykoosilääkkeitä<ref>Väitöstilaisuus Oulun yliopistossa. Lääketieteen lisensiaatti Jani Moilanen. Väitöstilaisuus 27.5.2016. http://www.name="oulu.fi"/yliopisto/node/38221</ref>.
 
Antipsykoottien määräämistä perustellaan sillä, että levoton potilas voidaan rauhoittaa niiden avulla helpommin ja nopeammin kuin vaihtoehtoisilla menetelmillä. Potilaat itse vastustavat usein lääkitystä niiden aiheuttamien haittojen takia, jolloin heihin saatetaan käyttää Suomessa tahdonvastaista hoitoa ja pakkolääkitsemistä.
Psykoosioireet saadaan yleensä tilapäisesti hallintaan antipsykoottilääkityksen aloituksen tai annoksen nostamisen avulla, mutta samalla useimmat potilaat saavat vakavia sivuoireita, jotka altistavat ennenaikaiselle kuolemalle. [http://mentalhealthdaily.com/2015/06/29/the-most-dangerous-psychiatric-drugs-highest-risk-medications] Psykoosipotilaiden tilastollinen elinikä on paljon lyhyempi kuin muun väestön. Lääkkeillä pyritään pienentämään etenkin vaikeasti ahdistuneiden potilaiden suurta itsemurhariskiä. Yleisimpiä psykoosipotilaiden kuolinsyitä ovat silti luonnollisista sairauksista johtuvat syyt, joille lääkityksen sivuoireet toimivat riskitekijöinä. [http://www.m.webmd.com/a-to-z-guides/news/20151028/people-with-schizophrenia-face-much-higher-risk-of-early-death]
 
Lääkekielteisyys on yleinen ongelma sairaaloissa, joten lääkkeiden ottamista valvotaan tarkasti. Parhaat länsimaiset hoitotulokset [[skitsofrenia|skitsofrenian]]n ja [[psykoosi|psykoosien]]en hoidossa on tällä hetkellä saavutettu Suomessa Keroputaan sairaalassa Torniossa, jossa lääkkeiden käyttö on vähäistä. Sairaalassa käytössä oleva [[avoimen dialogin hoitomalli]] on tunnetumpi maailmalla kuin Suomessa. [http://yle.fi/uutiset/3-7452980]
 
Keskustelu lääkkeiden hyödyistä ja haitoista on usein kiivasta. Vastakkain ovat vuosikymmenien aikana muodostuneet hoitoperinteet ja potilaiden oikeus saada turvallista ja tehokasta hoitoa.
 
== Historia ==
[http://sic.fimea.fi/2_2014/runsas_puoli_vuosisataa_psykoosilaakehoitoja]
 
Vuosikymmenten kuluessa on pyritty kehittämään parempia antipsykootteja. Uuden sukupolven antipsykootteja kutsutaan epätyypillisiksi; ensimmäinen oli [[klotsapiini]] vuodelta 1971. Antipsykoottiset lääkkeet toivat merkittäviä julkisen talouden säästöjä, jonka takia niiden käyttö lisääntyi vaihtoehtona kalliille psykiatriselle laitoshoidolle, kun potilaat voitiin ohjata [[avohoito|avohoitoon]]on. Uusien lääkkeiden ei silti ole osoitettu olevan paljoa tehokkaampia tai turvallisempia. [http://www.potilaanlaakarilehti.fi/uutiset/ovatko-uudet-antipsykootit-sittenkaan-vanhoja-parempia]
 
[[Fentiatsiini]] syntetisoitiin ensimmäisen kerran 1800-luvulla, ja sitä käytettiin 1930-luvulla matolääkkeenä. Sillä ei ole juuri keskushermostovaikutuksia.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://asiakas.kotisivukone.com/files/medicina.kotisivukone.com/fato6painos/22.pdf|nimeke=Psykoosien hoitoon tarkoitetut lääkeaineet|julkaisu=|julkaisija=|viitattu=|tekijä=Erkka Syvälahti ja Jarmo Hietala|ajankohta=|selite=s. 363}}</ref> Ranskalaisen [[Paul Charpentier]]in johtama ryhmä alkoi valmistaa erilaisia synteettisiä fentiatsiineja käytettäväksi rauhoittavana [[Antihistamiinit|antihistamiinina]] ennen nukutuslääkkeen antamista. Vuonna 1949 ranskalainen kirurgi [[Henri-Marie Laborit]] antoi leikkauspotilaille [[prometatsiini]]-nimistä fentiatsiinijohdannaista yhdessä [[Barbituraatit|barbituraattien]] kanssa estämään [[Šokki|shokkia]]. Hän havaitsi samalla, että sekoitus sai erittäin pelokkaat ja pakokauhuiset potilaat rauhoittumaan, rentoutumaan ja muuttumaan välinpitämättömiksi ja yhteistyökykyisiksi. Laborit kuvasi vaikutusta kemialliseksi [[lobotomia]]ksi. Tutkimusta jatkettiin ja vuonna 1950 löydettiin [[klooripromatsiini]], jonka huomattiin toimivan paitsi antihistamiinina, myös esimerkiksi [[adrenaliini]]a [[Inhibiittori|estävästi]], [[Autonominen hermosto|autonomista hermostoa]] lamauttavasti ja [[Oksennuslääke|oksennuslääkkeenä]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2802385/|nimeke=The story of antipsychotics: Past and present|julkaisu=Indian J Psychiatry|julkaisija=US National Library of Medicine|viitattu=15.3.2016|tekijä=Chaitra T. Ramachandraiah, Narayana Subramaniam, Manuel Tancer|ajankohta=Loka- joulukuu 2009}}</ref>
 
Psykoosilääkkeiden käyttö yli kolminkertaistaa riskin sairastua keuhkokuumeeseen
<ref name="uef.fi">Psykoosilääkkeet yhteydessä keuhkokuumeriskiin Alzheimerin tautia sairastavilla. Itä-Suomen yliopisto. http://www.uef.fi/-/psykoosilaakkeet-yhteydessa-keuhkokuumeriskiin-alzheimerin-tautia-sairastavilla</ref>.
 
=== Lihominen ===
 
=== Vanhuksilla ja muistisairailla ===
Psykoosilääkkeiden käyttö lisää merkittävästi vanhusten [[Kaatuminen|kaatumisia]].<ref>Suomen lääkärilehti 12.03.2009: Harva vanhus innostuu kuntoilemaan.Vanhukset kaatuvat kotonaan eniten aamuisin ja iltaisin</ref> Lisäksi neuroleptien on todettu nopeuttavan [[dementia]]n etenemistä.<ref name="KLIK" /><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.laakarilehti.fi/uutinen.html?opcode=show/news_id=7012/news_db=web_lehti2006/type=1|nimeke=Lääkärilehti|julkaisu=Lääkärilehti.fi|viitattu=2016-04-17}}</ref> Psykoosilääkkeitä käyttävien [[Alzheimerin tauti|alzheimeria]] sairastavien dementia eteni vuoden aikana lähes kolme kertaa todennäköisemmin kuin muiden. Samanaikainen rauhoittavien lääkkeiden käyttö lisäsi riskiä.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=http://www.tohtori.fi/?page=8121124&id=4550612|nimeke=Psykoosilääkitys saattaa nopeuttaa dementian etenemistä - Uutisia sydämestä - Sydän - Terveysklinikat - Tohtori.fi|julkaisu=www.tohtori.fi|viitattu=2016-04-05}}</ref> Psykoosilääkkeiden käyttöön muistisairauden käytösoireiden hoidossa liittyy myös suurentunut kuoleman riski<ref>Psykoosilääkkeet yhteydessä keuhkokuumeriskiin Alzheimerin tautia sairastavilla. Itä-Suomen yliopisto. http://www.name="uef.fi"/-/psykoosilaakkeet-yhteydessa-keuhkokuumeriskiin-alzheimerin-tautia-sairastavilla</ref>.
 
Psykoosilääkkeet kasvattavat myös dementialle altistavia sydänvaivoja<ref name=":30">{{Verkkoviite|osoite=http://www.terve.fi/skitsofrenia/83566-skitsofreniaa-sairastavat-myos-dementian-vaarassa|nimeke=Skitsofreniaa sairastavat myös dementian vaarassa|julkaisu=Terve.fi|viitattu=2016-04-05}}</ref>.
 
Erityisesti iäkkäät ovat alttiita antikolinergisten psykoosilääkkeiden aiheuttamalle muistin ja ajattelun heikkenemiselle, koska vanhoilla ihmisillä keskushermoston muskariinireseptoreiden määrä vähenee iän myötä. Erityisen herkkiä ovat dementiaa sairastavat vanhukset.
 
 
=== Ensimmäisen polven lääkkeiden haitat ===
10 638

muokkausta