Ero sivun ”Monimaailmatulkinta” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
p Wikipedian ohjeen mukaisesti korjattu viivoja |
||
Rivi 3:
== Väitöskirja ==
Suhteellisten tilojen tulkinta on alun perin lähtöisin [[Hugh Everett]]in väitöskirjasta vuodelta 1957.<ref name=everett56>Hugh Everett [http://www.pbs.org/wgbh/nova/manyworlds/pdf/dissertation.pdf Theory of the Universal Wavefunction], Thesis, Princeton University, (1956, 1973), s.
Everettin väitöskirjan ohjaajana toimi [[John Wheeler]], joka tuohon aikaan (ja loppuelämänsä) oli vankkumaton [[Kööpenhaminan tulkinta|kööpenhaminalaisen koulukunnan]] kannattaja ja oli vahvasti sitoutunut kyseiseen tulkintaan. Wheeler pelkäsi, että Everettin ajatuksia ei arvostettaisi riittävästi. Siksi hän kirjoitti lyhyen artikkelin Everettin artikkelin rinnalle. Nämä artikkelit ilmestyivät [[Reviews of Modern Physics]] -aikakauskirjan perättäisillä sivuilla. Koska Wheelerin artikkeli selitti ja puolusti Everettin ideoita niin väkevästi, useat lukijat luulivat niiden sisältöä heidän yhteistyönsä tuloksiksi. Tästä syystä teoriaa kutsuttiin pitkään erheellisesti "Everettin-Wheelerin teoriaksi". Everettiä vastustanut fyysikko [[Bryce DeWitt]], josta myöhemmin tuli monimaailmamallin kiihkeä kannattaja, loi yksityiskohtaisen teknisten vastaväitteiden sarjan teorialle, mutta Everett kumosi ne kaikki. Lopuksi DeWitt lisäsi, ettei yksinkertaisesti tuntenut "jakautuvansa" moniksi, erillisiksi kopioiksi aina, kun teki päätöksen (Monimaailmamallin mukaan mittaustapahtuma jakaa maailmankaikkeuden kahdeksi kopioksi). Tähän Everett kysyen vastasi samaan tapaan kuin [[Galileo Galilei]] [[inkvisitio]]kiistassa: "Tunnetko Maan liikkuvan?". Everett korosti, että [[kvanttimekaniikka]] selittää miksi näitä jakoja ei tunne samaan tapaan kuin Galilein hitauden teoria selittää sen, miksi emme tunne Maan liikkuvan. Vasta sitten DeWitt antoi periksi.<ref>Deutsch, Todellisuuden rakenne, s. 300</ref><ref>Kvanttitietokone, s.
== Katso myös ==
|