Ero sivun ”Pyhän Karitsan ritarikunta” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Korjattu kuvateksti |
|||
Rivi 2:
'''Pyhän Karitsan ritarikunta''' perustettiin 20. kesäkuuta 1935, kun [[Suomen ortodoksinen kirkko|Suomen ortodoksisen kirkon]] neljäs varsinainen kirkolliskokous vahvisti ritarikunnan ohjesäännön. Ritarikunnan vuosipäivä on 26. marraskuuta eli ortodoksisesta kirkkokunnasta vuonna 1918 annetun ensimmäisen asetuksen antopäivä. Ortodoksisen maailman ritarikunnista Pyhä Karitsa on yksi arvostetuimmista. Tämä näkyy mm. siinä, että ritarikunta noteerataan yleensä kansainvälisissä teoksissa, vaikka monet vanhempien kirkkojen ritarikunnat jätetään mainitsematta. Asemaltaan Suomen valtiollisiin ritarikuntiin nähden se on puolivirallinen ritarikunta. Sen esikuvana oli [[Viron ortodoksinen kirkko|Viron ortodoksisen kirkon]] [[Pyhän Platonin ritarikunta]].
Pyhän Karitsan ritarikunnan suurmestarina toimii Suomen ortodoksisen kirkkokunnan päämies, Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa. Ensimmäinen suurmestari oli arkkipiispa [[Herman Aav|Herman]] (1935–1960). Hänen jälkeensä suurmestarina toimivat arkkipiispa [[Paavali (arkkipiispa)|Paavali]] (1960–1988) ja arkkipiispa [[Johannes (metropoliitta)|Johannes]] (1988–2001). Nykyinen suurmestari on Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa [[Leo (arkkipiispa)|Leo]]. Ritarikunnan hallituksena toimii ortodoksinen kirkollishallitus, joka on sijoitettuna [[Kuopio]]on.
Ritarikunta on perinteisen kaavan mukainen, viisiluokkainen ritarikunta. Luokat ovat suurristi, 1. luokan komentaja, komentaja, 1. luokan ritari ja ritari. Lisäksi on kaksi mitalia.
Suurristin komentajat kantavat arvonsa merkkeinä suurristiä ja siihen kuuluvaa rintatähteä. Risti on valmistettu sinisestä emalista valettuna kultaiseen kehykseen. Risti on sekä pituudeltaan että leveydeltään 60
Rintatähden, jota kannetaan vasemmalla puolen rintaa, muodostaa hopeinen, kahdeksankärkinen kunniamerkkitähti. Tähteen on sommiteltu kahdeksan kuusisiipistä serafia, joiden siivet ovat kullatut. Sen keskipisteen ja kärkien välinen etäisyys on 44
Ensimmäisen luokan komentajat kantavat kunniamerkkiristiä, jonka pituus ja leveys ovat 50
Ensimmäisen luokan ritarit ja jäsenet kantavat kunniamerkkiristiä, jonka pituus ja leveys ovat 40
Ensimmäisen luokan mitali on hopeinen kullattu mitali, jonka läpimitta on 30
== Aiheesta muualla ==
|