Ero sivun ”Pyhän Karitsan ritarikunta” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Korjattu kuvateksti
SeeggeAWBBot (keskustelu | muokkaukset)
p →‎top: clean up, typos fixed: mm levyis → mm:n levyis using AWB
Rivi 2:
'''Pyhän Karitsan ritarikunta''' perustettiin 20. kesäkuuta 1935, kun [[Suomen ortodoksinen kirkko|Suomen ortodoksisen kirkon]] neljäs varsinainen kirkolliskokous vahvisti ritarikunnan ohjesäännön. Ritarikunnan vuosipäivä on 26. marraskuuta eli ortodoksisesta kirkkokunnasta vuonna 1918 annetun ensimmäisen asetuksen antopäivä. Ortodoksisen maailman ritarikunnista Pyhä Karitsa on yksi arvostetuimmista. Tämä näkyy mm. siinä, että ritarikunta noteerataan yleensä kansainvälisissä teoksissa, vaikka monet vanhempien kirkkojen ritarikunnat jätetään mainitsematta. Asemaltaan Suomen valtiollisiin ritarikuntiin nähden se on puolivirallinen ritarikunta. Sen esikuvana oli [[Viron ortodoksinen kirkko|Viron ortodoksisen kirkon]] [[Pyhän Platonin ritarikunta]].
 
Pyhän Karitsan ritarikunnan suurmestarina toimii Suomen ortodoksisen kirkkokunnan päämies, Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa. Ensimmäinen suurmestari oli arkkipiispa [[Herman Aav|Herman]] (1935–1960). Hänen jälkeensä suurmestarina toimivat arkkipiispa [[Paavali (arkkipiispa)|Paavali]] (1960–1988) ja arkkipiispa [[Johannes (metropoliitta)|Johannes]] (1988–2001). Nykyinen suurmestari on Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa [[Leo (arkkipiispa)|Leo]]. Ritarikunnan hallituksena toimii ortodoksinen kirkollishallitus, joka on sijoitettuna [[Kuopio]]on.
 
Ritarikunta on perinteisen kaavan mukainen, viisiluokkainen ritarikunta. Luokat ovat suurristi, 1. luokan komentaja, komentaja, 1. luokan ritari ja ritari. Lisäksi on kaksi mitalia.
 
Suurristin komentajat kantavat arvonsa merkkeinä suurristiä ja siihen kuuluvaa rintatähteä. Risti on valmistettu sinisestä emalista valettuna kultaiseen kehykseen. Risti on sekä pituudeltaan että leveydeltään 60  mm. Keskustaan on kuvattu valkoiselle pohjalle Pyhän Karitsan kullattu vertauskuva ja ristin aukeamiin kullatut kuusisiipiset serafit. Ristiä kannetaan olan yli oikealta vasemmalle 100  mm:n levyisessä muareekuvioidussa harmaansinisessä nauhassa, jonka reunoista 10  mm:n etäisyydellä on 3  mm:n levyinen valkoinen juova. Hengelliseen säätyyn kuuluvat kantavat ristiä yhtä leveässä kaulan ympäri kulkevassa nauhassa, kuten suurristiä kannetaankin papillisessa asussa.
 
Rintatähden, jota kannetaan vasemmalla puolen rintaa, muodostaa hopeinen, kahdeksankärkinen kunniamerkkitähti. Tähteen on sommiteltu kahdeksan kuusisiipistä serafia, joiden siivet ovat kullatut. Sen keskipisteen ja kärkien välinen etäisyys on 44  mm. Rintatähden keskustassa on siniemalinen 50  mm:n pituinen ja levyinen kunniamerkkiristi, jossa Pyhän Karitsan tunnuskuvaa ympäröi kirjoitus "Kirkon hyväksi" kullatuin kirjaimin tummansinisellä pohjalla.
 
Ensimmäisen luokan komentajat kantavat kunniamerkkiristiä, jonka pituus ja leveys ovat 50  mm, kaulan ympäri kulkevassa 40  mm:n levyisessä siniharmaassa nauhassa, jonka reunoista 5  mm:n etäisyydellä on 1,5  mm:n levyinen valkea juova. Rintatähti on samanlainen kuin suurristin, paitsi että serafien siivet ovat hopeiset. Komentajat kantavat samaa kunniamerkkiristiä, mutta ilman rintatähteä.
 
Ensimmäisen luokan ritarit ja jäsenet kantavat kunniamerkkiristiä, jonka pituus ja leveys ovat 40  mm, 30  mm:n levyisessä nauhassa, jonka reunoista 3  mm:n etäisyydellä on 1  mm:n levyinen valkea juova. Kunniamerkkiä kannetaan rinnan vasemmalla puolella. Muut ritarit ja jäsenet kantavat muuten samanlaista ristiä, jonka aukeamissa olevat serafit ovat kuitenkin hopeisia.
 
Ensimmäisen luokan mitali on hopeinen kullattu mitali, jonka läpimitta on 30  mm. Etusivulle on kaiverrettu Pyhän Karitsan kunniamerkin risti, ristin aukeamiin serafit ja muuhun mitalikenttään pilviä. Takasivulle on kaiverrettu tunnuslause "Kirkon hyväksi". Toisen luokan mitali on samanlainen hopeinen mitali. Kumpaakin mitalia kannetaan rinnan vasemmalla puolella ritarimerkin nauhassa.
 
== Aiheesta muualla ==