Versio 13. helmikuuta 2017 kello 13.33 muokkaa Savir (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, sisällönvakauttajat, palauttajat 96 249 muokkausta p Käyttäjän 85.194.216.85 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Jukka Tarvonen tekemään versioon. Merkkaus: rv ← Vanhempi muutos		Versio 15. helmikuuta 2017 kello 18.42 muokkaa kumoa SeeggeAWBBot (keskustelu \| muokkaukset) 10 638 muokkausta p →‎Isonvihan käsittelyä kulttuurissa: clean up, typos fixed: alunp → alun p using AWB Uudempi muutos →
Rivi 58: ==Isonvihan käsittelyä kulttuurissa== [[Tiedosto:Koivu ja Tahti Muhos 2006 08 26.JPG\|thumb\|[[Toppelius\|Toppeliuksen]] piilopirtin muistokivi [[Muhos\|Muhoksella]].]] Isonvihan aikaa on sittemmin käsitelty kirjallisuudessa ja elokuvissa, esimerkiksi ensimmäisessä suomalaisessa historiallisessa romaanissa, [[Fredrika Runeberg]]in teoksessa ''[[Rouva Katarina Boije ja hänen tyttärensä\|Rouva Katarina Boije ja hänen tyttärensä– Kertomus isonvihan ajoilta]]'' (~~alunperin~~alun perin ruotsiksi ''Fru Catharina Boije och hennes döttrar ''1858 ja suomennokset 1881 ja 1981). Väestön pakko-otot saivat [[Zachris Topelius\|Zachris Topeliuksen]] kirjoittamaan sadun ”[[Koivu ja tähti]]” (1893) tytön ja pojan paluusta Venäjältä isonvihan jälkeen. Isonvihan aikaisia taisteluita käsitellään laajasti myös Topeliuksen historiallisen eepoksen ''[[Välskärin kertomuksia]]'' (ruotsiksi 1853–1867 ja suomennokset 1878–1882) kymmenennessä kertomuksessa.<ref>[http://www.topelius.fi/index.php?docid=63 Zacharius Topelius skrifter (topelius.fi)]</ref> Vuonna 1939 sai ensi-iltansa [[Kalle Kaarna]]n ohjaama elokuva ''[[Isoviha (elokuva)\|Isoviha]]'', joka perustui [[Jyrki Mikkonen\|Jyrki Mikkosen]] nuortenromaaniin. Avoimen isänmaallisen ja venäläisvastaisen elokuvan esittäminen kiellettiin Suomessa ennen [[talvisota]]a (30. marraskuuta 1939 – 13. maaliskuuta 1940) ja toistamiseen [[välirauha]]n (13. maaliskuuta 1940 – 25. kesäkuuta 1941) aikana.

Ero sivun ”Isoviha” versioiden välillä