Ero sivun ”Happamoituminen” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 86.60.249.35 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän IA tekemään versioon.
Xyzäö (keskustelu | muokkaukset)
p Wikipedian ohjeen mukaisesti korjattu viivoja
Rivi 18:
=== Happosateet ===
 
Happosateet tai hapan sade on määritelmän mukaan [[sade]]tta jonka [[pH]] on alle 5. Tavallisestikin sadeveden luontainen pH on hiukan hapan (noin 5,6), koska [[ilmakehä]]n [[hiilidioksidi]] liukenee sadeveteen ja muodostaa [[hiilihappo]]a, joka on heikko happo. Happosateen aiheuttavat [[ilmansaaste]]et, etenkin [[rikki]]- ja [[typpi]]päästöt, joita tulee ennen kaikkea [[fossiilinen polttoaine|fossiilisten polttoaineiden]] polton yhteydessä [[polttoaine]]en epäpuhtautena sisältämän rikin ja ilmakehän luontaisen typen palaessa korkeassa lämpötilassa. Reagoidessaan [[yläilmakehä]]ssä [[otsoni]]n kanssa nämä poltosta syntyneet rikin ja typen dioksidit muodostavat rikki- ja typpitrioksideja, jotka edelleen veden kanssa reagoidessaan muuttuvat [[rikkihappo|rikki-]] ja [[typpihappo|typpihapo]]ksi. <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Horne, A. & Goldman, C. | Nimeke = Limnology | Suomentaja = | Vuosi = 1994 | Luku = | Sivu = 108-111108–111 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = McGraw-Hill| Tunniste = ISBN 0-07-113359-3 | www = | www-teksti = |Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = {{en}}}} </ref>
 
Teollisuuden aiheuttamat happosateet ovat edelleen suuri ongelma [[Kiina]]ssa, Koreassa, [[Venäjä]]llä ja [[Itä-Eurooppa|Itä-Euroopassa]]. [[Englanti|Englannin]] ja [[Ruhrin alue]]en tilanne on paranemaan päin. Vuodesta 1980 vuoteen 1995 Euroopan rikkidioksidipäästöt vähenivät puoleen. Pohjois-Amerikassa maksimi oli jo 1970-luvulla, sen jälkeen päästöt ovat vähentyneet noin 40 prosenttia.
Rivi 38:
Happamoitumisella on monia haittavaikutuksia. Hapan sadevesi aiheuttaa vaurioita eritoten luonnon [[ekosysteemi|ekosysteemeille]]. Hapan sadevesi muun muassa tuhoaa [[sienirihmasto]]ja sekä puiden hennoimpia juuria, jolloin [[sieni|sienet]] sekä niiden kanssa [[symbioosi]]ssa olevat [[puu]]t vaurioituvat. Lisäksi havupuut [[harsuuntuminen|harsuuntuvat]], eli tiputtavat [[neulanen|neulasensa]]. Happamoituminen vahingoittaa myös maaperässä olevia [[maaperäeliö]]itä. Ravinteet huuhtoutuvat metsästä aluksi hieman paremmin, mutta lopulta ne alkavat huuhtoutua liian hyvin, puiden ja kasvien [[juuri]]en ulottumattomiin.
 
Happosateen seurauksena maaperässä normaalisti maapartikkeleiden pinnoille [[kationi|kationeina]] sitoutuneet eliöille haitalliset [[raskasmetallit]] [[alumiini]], [[kupari]], [[sinkki]] ja [[kadmium]] mobilisoituvat pH:n laskiessa ja huuhtoutuvat edelleen vesistöihin, joissa alumiini-ionit voivat aiheuttaa kalakuolemia. Vesistöissä pH:n lasku alle arvon 6 aiheuttaa haittavaikutuksia erityisesti kalkkikuorisille eliöille, kuten kotiloille, simpukoille ja äyriäisille. Pitkäaikainen pH:n lasku alle arvon 5 tuhoaa suurimman osan eliöstöstä. Aikuiset kalat voivat sinnitellä happamoituneessa vesistössä pitempään, mutta niiden [[lisääntyminen]] estyy pH:n ollessa alle 5. Eräät [[viherlevät]] ja [[rahkasammalet]] sitä vastoin kasvavat hyvin näissäkin oloissa. <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Horne, A. & Goldman, C. | Nimeke = Limnology | Suomentaja = | Vuosi = 1994 | Luku = | Sivu = 111 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = McGraw-Hill| Tunniste = ISBN 0-07-113359-3 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = {{en}}}} </ref>
Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = {{en}}}} </ref>
 
[[File:Frayed Cu med above Oltschiburg.JPG|thumb|250px|Harsuuntunut metsä]]
Rivi 68 ⟶ 67:
 
== Lähteet ==
{{viitteetViitteet}}
 
* Wsoy 2005: Aine ja Energia: Kemian tietokirja.