Versio 2. helmikuuta 2017 kello 14.01 muokkaa Xyzäö (keskustelu \| muokkaukset) 18 981 muokkausta "Katso myös"-osio oikealle paikalleen ← Vanhempi muutos		Versio 14. helmikuuta 2017 kello 20.46 muokkaa kumoa AB (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, ylläpitäjät 14 085 muokkausta p →‎Suomen karjalaiset: w fix Uudempi muutos →
Rivi 41: Suomalaisten karjalaisten kotiseutua oli Suomelle kuulunut Karjalan alue, jonka pääosa kuului [[Viipurin lääni]]in ja pohjoisosa [[Kuopion lääni]]in. Alueluovutusten jälkeen näistä alueista jäi Suomelle nykyisten Etelä-Karjalan ja Pohjois-Karjalan maakuntien alue. Kun Suomessa puhutaan karjalaisista, käytetään sanaa useimmiten juuri tässä merkityksessä. Tällöin karjalaisiksi kutsutaan [[Etelä-Karjala]]n ja [[Pohjois-Karjala]]n asukkaita sekä [[Luovutettu Karjala\|luovutetun Karjalan]] alueilta [[evakko]]on lähteneitä karjalaisia. Suomen [[Etelä-Karjala]]n maakunnassa puhuttavan kielen katsotaan edustavan [[Suomen kieli\|suomen]] [[Kaakkoismurteet\|kaakkoismurteita]], kun taas [[Pohjois-Karjala]]ssa puhutaan murretutkijoiden mukaan suomen kielen [[Savolaismurteet\|savolaismurteita]]. Murreraja kulkee [[Parikkala]]n kunnan tienoilla. Kaakkoismurteet eli suomen karjalaismurteet jakautuvat [[varsinaiskarjala]]a muistuttaviin sisämaan murteisiin ja [[~~Inkeroinen~~Inkeroisen kieli\|inkeroista]] muistuttaviin rannikon murteisiin. Murteesta huolimatta pohjoiskarjalaisiakin pidetään yleensä karjalaisina eikä [[Savolaiset\|savolaisina]], tosin osa heistä mieltää itsensä itäsuomalaisiksi. Karjalaisevakkoja asutettiin kaikkialle Suomeen, minkä vuoksi karjalaiset ovat nykyisin levittäytyneet laajalle, mutta he ovat sulautuneet kaikkiin paikallisiin väestöihin.

Ero sivun ”Karjalaiset” versioiden välillä