Ero sivun ”Matti Jurva” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Ramstedtista pudonnut viimeinen kirjain lisätty |
p muotoilu, vuosilukujen wikitykset pois, kuvakoon määr pois using AWB |
||
Rivi 1:
{{Muusikko
| nimi = Matti Jurva
| kuva = [[
| syntynyt = [[29. huhtikuuta]] [[1898]]<br />[[Helsinki]]
| kuollut = {{Kuolinaika ja ikä|29|4|1898|16|9|1943}}<br />[[Helsinki]]
| taiteilijanimet =
| kotoisin = Helsinki
| aktiivisena =
| laulukieli = [[suomen kieli|suomi]]
| tyylilajit = [[kupletti]]<br />[[iskelmämusiikki|iskelmä]]<br />[[jazz]]
| ammatit = Muusikko, elokuvanäyttelijä
| soittimet =
Rivi 15:
| musicbrainz = 487e61a0-db4e-4050-876c-cacd720005a0
}}
'''Lennart Mathias
==Uran alkuvaiheet==
Matti Jurvan varhaisvaiheista tiedetään vain vähän. Hän syntyi Helsingissä
Ensimmäiset tiedot Jurvan muusikonurasta ovat vuosilta
1920-luvun viimeisinä vuosina myös Suomessa alettiin julkaista iskelmälevyjä. Sarja suosittuja levytyksiä, [[Ture Ara]]n
== Kultainen 1930-luku ==
Vaikka gramofonikuume laantui parissa vuodessa, Matti Jurva vakiinnutti nopeasti asemansa yhtenä huomattavimmista suomalaisista iskelmälaulajista. Hän levytti 1930-luvun alkupuolella useille levymerkeille ja useiden orkestereiden kanssa. Hän työskenteli pari vuotta maineikkaan [[Dallapé]]-orkesterin solistina ja oli laulajana orkesterin legendaarisista kesäkiertueista ensimmäisellä vuonna
Vuodesta 1935 Jurva työskenteli säännöllisesti Levytukku Oy:n palveluksessa, jossa hänen levymerkikseen vakiintui Columbia ja taustaorkesterikseen Klaus Salmen johtama [[Ramblers]]. 1930-luvun viimeiset vuodet olivat Jurvan kiivainta aikaa: pelkästään vuonna 1938 hän levytti Ramblersin säestyksellä lähes sata laulua. Näinä vuosina syntyivät hänen tunnetuimmat laulunsa: valssi
Jurvan suosion kohotessa Tatu Pekkarinen jättäytyi hänen taustahahmokseen. Kaksikko muodosti tehokkaan lauluntekijäparin, joka kirjoitti suuren osan Jurvan levyttämistä lauluista. Levyetiketteihin yhteistyö merkittiin muodossa
==Tyyli ja henkilö==
[[
Aikalaiset kuvailivat Matti Jurvaa boheemina, runsaasti alkoholia käyttäneenä taiteilijasieluna. Samalla hän oli kuitenkin tiukka ammattilainen, joka ei antanut usein huikentelevaisen yksityiselämänsä häiritä työskentelyään. Lyhyt, vain 160-senttinen Jurva pukeutui ja esiintyi yleisön edessä aina moitteettomasti ja vaati samaa myös kanssaesiintyjiltään.
Laulajana Jurva ei ollut mikään operettisankari. Hänen äänensä ei ollut erityisen vahva eikä sen ääniala ollut erityisen laaja, ja myöhemmällä urallaan häntä vaivasi käheys
Yleisön edessä esiintyessä lauluääni oli vain osa Jurvan repertuaaria. Pianon lisäksi hän hallitsi myös muita soittimia: hän säesti itseään usein ukulelella ja Dallapé-aikanaan soitti mukana orkesterin haitariryhmässä. Hän oli myös taitava steppaaja, taito jonka hän oli opetellut Yhdysvalloissa, ja joka on tallentunut valkokankaalle elokuvassa ''Ankkurikahvilan kantavieraat''. Työtoverit kuvailivat häntä synnynnäisenä viihdyttäjänä, jonka show jatkui esityksen jälkeen pukuhuoneessa.
Rivi 43:
==Sota-aika ja viimeiset levytykset==
Talvisodan syttyminen
Välirauhan aikana marraskuussa 1940 Matti Jurva ja [[Eero Väre]] matkustivat Berliiniin, josta heille oli onnistuttu varaamaan muutamia päiviä levytystä varten. Saksalaisista muusikoista kootun orkesterin säestyksellä kaksikko lauloi levylle kymmeniä lauluja päivässä. Tässä urakassa Jurva levytti tunnetun marssilaulun
Matti Jurva kuoli liiallisesta alkoholinkäytöstä seuranneeseen sairauskohtaukseen syyskuussa
==Diskografia==
* [[Ramblers-orkesteri ja Matti Jurva]], (2012).
* Matti Jurva Orkesteri
▲* Matti Jurva Orkesteri "Jurva Jyrää!" -tribuuttialbumi, solistina Jukka Poika, (KHY Suomen Musiikki Oy, 2013).
== Katso myös ==
* [[Ramblers]]
== Lähteet ==
Rivi 70 ⟶ 69:
* Koppinen, Mari: [http://www.hs.fi/kulttuuri/Maailman+Matti+tuli+takaisin/a1370836446886 Maailman Matti tuli takaisin] (''Helsingin Sanomat'' 11.6.2013)
{{
[[Luokka:Suomalaiset iskelmälaulajat]]
[[Luokka:Suomalaiset lauluntekijät]]
|