Ero sivun ”Mieli–ruumis-ongelma” versioiden välillä

viivoja
(Kumottu muokkaus 16207388, jonka teki 194.111.70.137 (keskustelu) ei kai olekaan)
(viivoja)
== Dualistisia ratkaisuja ==
 
[[Dualismi (filosofia)|Dualismi]]lla tarkoitetaan kaksijakoista käsitystä todellisuudesta. Mielenfilosofiassa se on näkemys, jonka mukaan mieli ja ruumis ovat erillisiä. Sen lähtökohtana on väite, että henkiset ilmiöt ovat ei-fysikaalisia.<ref name="Du">Hart, W.D. (1996) "Dualism", in Samuel Guttenplan (org) ''A Companion to the Philosophy of Mind'', Blackwell, Oxford, 265-7265–7. </ref> [[Länsimaisen filosofian historia|Länsimaisessa filosofiassa]] dualismi esiintyy ensimmäisenä [[Platon]]in ja [[Aristoteles|Aristoteleen]] teoksissa. He katsoivat, että ihmisen ”järkeä” (mielen tai sielun kyky) ei voinut identifioida samaksi kuin ruumis eikä selittää sen kautta.<ref name="Plato">Platon: ''Faidon''</ref><ref name="Rob">Robinson, H. (1983): ‘Aristotelian dualism’, Oxford Studies in Ancient Philosophy 1, 123–44.</ref>
 
Varhaisimmat dualismin muotoilut ovat kuitenkin peräisin [[hindulainen filosofia|hindulaisen filosofian]] [[samkhya]]- ja [[rajajooga|jooga]]-koulukunnista noin vuodelta 650 eaa. Näissä koulukunnissa maailma jaettiin [[purusha]]an/[[atman]]iin (tietoisuus/henki) ja [[prakrti]]in (psykofyysinen materiaalinen substanssi eli fyysinen ruumis ja psyyke/kokemuksellinen mieli).<ref name="Ra">{{Kirjaviite | Tekijä=Raju, P. T. | Vuosi=1974 | Nimeke=Intian filosofia | Julkaisija=WSOY | Julkaisupaikka=Porvoo | Sivu=165-181165–181}}</ref> <ref name="Sa">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.experiencefestival.com/a/Sankhya/id/23117 | Nimeke=Sankhya:Hindu philosophy: The Sankhya | Tekijä=Sri Swami Sivananda}}</ref> Tulee kuitenkin pitää mielessä, että intialaisissa filosofioissa ihmiskäsitykset ja metafysiikka ovat hieman erilaisia kuin anglo-amerikkalaisissa paljolti antiikista, juutalaiskristillisyydestä ja eurooppalaisista filosofioista rakentuvissa niin tieteen kuin kansan syvien rivienkin ihmis- ja maailmankäsityksissä. Intialaisen filosofian käsitteitä on vaikea kääntää suoraan englanniksi ja suomeksi. Yleisenä huomiona voi kuitenkin todeta, että länsimaisissa filosofioissa vallitseva mieli-ruumis -ongelma ei ole ollut samalla tavalla läsnä intialaisissa filosofioissa. Esimerkiksi samkhyassa ja joogassa mieli-ruumis hahmotetaan prakrtin ilmiöksi, jotka purushan/atmanin heijastus elävöittää ja tekee tietoiseksi. Samkhyan ja joogan mielenfilosofia kytkeytyy monien itämaisten filosofioiden tapaan ytimeltään [[minä (filosofia)|minää]] ja [[minäkäsitys]]tä koskeviin ongelmanasetteluihin.<ref name="Ra" /> Purushan/atmanin ja prakrtin välisen heijastussuhteen on myöhemmin ajateltu olevan teoreettisesti ongelmallinen.<ref name="Ko">{{Kirjaviite | Tekijä=Koski, Tapio | Vuosi=2000 | Nimeke=Liikunta elämäntapana ja henkisen kasvun välineenä. Filosofinen tutkimus liikunnan merkityksestä, esimerkkeinä jooga ja zen-budo | Julkaisija=Tampere University Press | Julkaisupaikka=Tampere}}</ref>
 
Parhaiten tunnettu dualismin muotoilu on peräisin [[René Descartes]]ilta (ns. [[kartesiolainen dualismi]]). Hän katsoi, että mieli oli puhtaasti henkinen ja ei-ulottuvainen, ei-fyysinen [[substanssi]].<ref name="De">{{Kirjaviite | Tekijä=Descartes, René | Nimeke=Discourse on Method and Meditations on First Philosophy | Julkaisija=Hacket Publishing Company | Vuosi=- | Tunniste=ISBN 0-87220-421-9}}</ref> Descartes oli ensimmäinen, joka liitti selvästi [[tietoisuus|tietoisuuden]] ja [[itsetajunta|itsetajunnan]] mieleen, ja erotti tämän aivoista, joka oli järjen keskus. Hän oli näin ensimmäinen, joka muotoili mieli–ruumis-ongelman siinä muodossa kuin se tunnetaan nykyisin.<ref name="De"/>
=== Argumentit dualismin puolesta ===
 
Pääargumentti dualismin puolesta on se, että se vaikuttaa vetoavan tavallisten filosofisesti kouluttautumattomien ihmisten terveeseen järkeen perustuvaan intuitioon. Jos kysytään, mitä mieli on, ihmiset yleensä samaistavat oman mielensä omaan [[minä (filosofia)|minäänsä]], [[persoonallisuus|persoonallisuuteensa]], [[sielu]]unsa tai muuhun vastaavaan. Ihmiset mitä todennäköisimmin kieltävät, että mieli olisi yksinkertaisesti sama kuin [[aivot]], tai toisin päin. He näkevät tällaisen ratkaisuvaihtoehdon liian [[mekanismi (filosofia)|mekanistisena]] tai vain käsittämättömänä.<ref name="Du"/> Ihmisen on helppo kuvitella olevansa olemassa myös ruumiittomana, ja jopa vaikka fysikaalista todellisuutta ei olisi lainkaan olemassa. Myös filosofit hyväksyivät aiemmin laajalti, joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta, että mieli on jotain ruumista parempaa ja metafyysisesti ikään kuin ”ohjaajan paikalla” ruumiiseen nähden.<ref name="Lycan-167">Lycan, William G.: ”Philosophy of Mind”, teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Bunnin, Nicholas & Tsui-James, E. P. | Nimeke=The Blackwell Companion to Philosophy | Julkaisija=Blackwell | Vuosi=1996 | Sivu=167-168167–168 | Tunniste=ISBN 063118788X}}</ref>
 
Suuri osa nykyfilosofeista pitää näitä samoin kuin monia muitakin intuitioita kuitenkin mitä todennäköisimmin harhaanjohtavina. Heidän mukaansa meidän tulisi käyttää kriittisiä kykyjämme sekä empiiristen tieteiden tutkimustuloksia näiden oletusten tutkimisessa ja sen selvittämisessä, onko niissä mitään perää.<ref name="Du"/>
 
== Lähteet ==
 
* Niiniluoto, Ilkka (1990): ''Maailma, minä ja kulttuuri. Emergentin materialismin näkökulma.'' Otava, Helsinki. ISBN 951-1-11070-5
* Velmans, Max (2000): ''Understanding Consciousness.'' Routledge, London. ISBN 0-415-18655-2
 
=== Viitteet ===
 
{{Viitteet|sarakkeet}}
 
== Aiheesta muualla ==
 
* Knuuttila, Simo: [http://www.tieteessatapahtuu.fi/036/Knuuttila.pdf Mielen filosofian probleemi: sielullisen ja ruumiillisen vuorovaikutus]. ''Tieteessä tapahtuu'' 6/2003.
* Wozniak, Robert H.: [http://serendip.brynmawr.edu/Mind/Table.html Mind and Body: René Descartes to William James] {{en}}
18 977

muokkausta