Ero sivun ”Substanssi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
viivoja |
|||
Rivi 15:
[[1600-luvun filosofia]] jatkoi aristoteelista perinnettä. [[René Descartes]]in mukaan substanssi on olio, jossa havaitut ominaisuudet ovat:
{{Sitaatti|Substanssiksi kutsutaan jokaista oliota, jossa jokin mitä havaitsemme [eli ominaisuus, kvaliteetti tai attribuutti] on välittömästi, kuten subjektissa, tai jonka kautta jokin havaitsemamme on olemassa.<ref>Descartes, René: ''Mietiskelyjä ensimmäisestä filosofiasta'', Vastaus toisiin vastaväitteisiin. AT VII,
[[Baruch Spinoza]] määritteli substanssin tarkoittavan olion keskeisintä olemusta, joka ei tarvitse mitään muuta ollakseen olemassa:
Rivi 25:
[[Aristoteelinen näkemys jumalasta]] piti [[Jumala]]a sekä ontologisesti että [[kausaliteetti|kausaalisesti]] kaikkia muita substansseja edeltävänä; esimerkiksi Spinoza katsoi, että Jumala on ainoa olemassa oleva substanssi. Spinozan mukaan substanssi on yksi ja jakamaton, mutta sillä on useita eri moodeja; se mitä yleensä kutsumme luonnolliseksi maailmaksi kaikkine yksilöineen, on läsnä Jumalassa: tästä tuli tunnettu lause ''Deus sive Natura'' (”Jumala eli luonto”).
Nykyaikaisessa metafysiikassa substanssin olennaisia piirteitä ovat yksilöllisyys, tunnistettavuus, riippumattomuus ja pysyvyys muutoksessa. Yksilöllisyys tarkoittaa sitä, että substanssi ei ole universaali vaan partikulaari, jotain, josta voidaan sanoa 'tämä'. Tunnistettavuus tarkoittaa sitä, että yksilöolion tunnistamisen kannalta oleelliset ominaisuudet on pystyttävä erottamaan epäoleellisista ja luettelemaan. Riippumattomuus tarkoittaa sitä, että substanssi on loogisesti kykenevä itsenäiseen olemassaoloon, vaikka mitään muuta ei olisikaan olemassa. Pysyvyys muutoksessa tarkoitttaa sitä, että substanssilla on oltava pysyvä olemus, johon nähden jotkin sen ominaisuudet voivat muuttua niin, että substanssi säilyy.<ref>Juti 2001, s.
== Substanssiteorian käsitteitä ==
| |||