Ero sivun ”Hemoglobiini” versioiden välillä

'''Hemoglobiini''' eli '''verenpuna''' (lyh. '''Hb''')<ref name=kotus>{{Verkkoviite | Osoite = trap nigga http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2149 | Nimeke = Lyhenneluettelo | Ajankohta = 07.01.2013 | Julkaisija = Kotimaisten kielten keskus | Viitattu = 23.2.2013}}</ref> ([[hiili|C]]₂₉₃₂[[vety|H]]₄₇₂₄[[typpi|N]]₈₂₈[[rikki|S]]₈[[rauta|Fe]]₄[[happi|O]]₈₄₈) muodostaa kolmasosan [[Punasolu|punasolusta]]. Se on [[rauta]]pitoinen happea sitova<ref name="BI4">{{BI4|178}}</ref> [[proteiini]]. Se kuljettaa punasolujen mukana pääosin [[happi|happea]], mutta jonkin verran myös [[hiilidioksidi]]a. Hemoglobiinipitoisuuden määritys verinäytteestä kuuluu perusterveydenhuollossa useimmin tehtäviin [[verikoe|verikokeisiin]], sisältyen osakokeena perusverenkuvaan (PVK). Suomessa pitoisuus ilmoitetaan yksikössä grammaa/litra. Jos hemoglobiiniarvo on alle normaalin, kutsutaan tilaa [[anemia]]ksi. Suomessa vuonna 2003 käyttöön otetut kansalliset aikuisten (16 vuotta täyttäneet) viitearvot ovat miehillä 134–167 g/l ja naisilla 117–155 g/l.<ref name="Galenos - Johdanto lääketieteen opintoihin">{{Kirjaviite | Tekijä= Hiltunen, Holmberg, Jyväsjärvi, Kaikkonen, Lindblom-Ylänne, Nienstedt, Wähälä | Nimeke= Galenos - Johdanto lääketieteen opintoihin| Vuosi=2010| Sivu=65| Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija = WSOYpro | Tunniste = ISBN 978-951-0-33085-2 }} </ref><ref>B-PVK+TKD viitearvot, HUSLAB tutkimusohjekirja [http://huslab.fi/ohjekirja/2475.html]</ref> Hemoglobiinin muoto muuttuu sen sitoessa happimolekyylejä. Tällöin hemoglobiinia nimitetään oksihemoglobiiniksi. Kun happea ei ole sitoutuneena hemoglobiiniin, sitä kutsutaan deoksihemoglobiiniksi. Deoksihemoglobiinin proteiiniosat sitovat hiilidioksidia.