Ero sivun ”Kehitysvamma” versioiden välillä

Yhdysvalloissa käytetään omaa kansallista tautiluokitusta ja yhdysvaltalainen kehitysvammaliitto on esittänyt, että kehitysvammaisuuden määrittelemisessä otettaisiin älykkyystestisuoriutumisen lisäksi huomioon vaikeudet [[Itsestään huolehtiminen|itsestä huolehtimisessa]], sosiaalisessa kanssakäymisessä, oman käyttäytymisen säätelyssä, käytännön oppimistilanteissa, vapaa-ajantoiminnoissa ja työelämässä.<ref name="finnanest.fi" /> Osa yhdysvaltalaisista lääkäreistä noudattaakin kansainvälisen tautiluokituksen kriteereitä, eikä anna kehitysvammadiagnoosia ilmeisen älykkäille henkilöille, vaikka he menestyisivätkin huonosti älykkyyttä mittaamaan tarkoitetuissa testeissä.<ref>[http://www.donnawilliams.net/diagnosis.0.html Donna Williams: Cognitive testing at age 26. Donna Williamsin kotisivut.]</ref> Diagnosointiprosessi saatetaan kuitenkin Suomessakin keskeyttää, jos älykkyystestin tulos antaa liian hyvän arvion tutkittavan älykkyydestä.

 

''Lievästi kehitysvammaisten'' ihmisten [[Dysfasia|kyky ymmärtää ja käyttää kieltä]] on vaihtelevasti viivästynyt, mutta useimmat oppivat jokapäiväisessä elämässä tarvittavan [[Puhe|puhekyvyn]]. Useimmat pystyvät huolehtimaan itsestään täysin itsenäisesti syömisen, peseytymisen ja pukeutumisen osalta ja menestyvät [[Kodinhoito|kodinhoidossa]]. Osa kykenee myös käytännön työhön, joka ei vaadi koulutusta.<ref name="Plkk267" /> Useimmiten he kuitenkin tarvitsevat työssään jatkuvaa opastusta ja valvontaa.<ref name="finnanest.fi">[http://www.finnanest.fi/files/sulat_kaski.pdf Kehitysvammaisuuden kuva. (SULAT luentolyhennelmä, Finnanest Vol. 35 2/2002) Markus Kaski; Rinnekoti-säätiö, Espoo.]</ref>

 

Lievästi kehitysvammaiset pystyvät aikuisena asumaan itsenäisesti tai hieman tuettuna. He tarvitsevat usein myös tukea kyetäkseen asioimaan ja hankkimaan tarvitsemansa palvelut. Heidän rahankäyttötaitonsa voivat olla puutteellista ja helpon johdateltavuutensa takia he ovat alttiita joutumaan muiden ihmisten hyväksikäyttämiksi. Monet aikuiset kykenevät kuitenkin ylläpitämään hyviä sosiaalisia suhteita.<ref name="finnanest.fi"/> [[Älykkyysosamäärä]] 50–69 viittaa lievään kehitysvammaisuuteen.<ref name="Plkk267" />

 

Älykkyysosamäärä 35–49 viittaa keskitasoiseen kehitysvammaisuuteen.<ref name="Plkk268" /> Suurin osa keskivaikeista kehitysvammoista johtuu elimellisestä syystä. Keskivaikeasti kehitysvammaiset kehittyvät hitaasti sekä käsityskyvyltään että kielellisesti ja heidän kykynsä näillä alueella jäävät vähäisiksi. Kielen kehityksen taso vaihtelee. Jotkut kykenevät osallistumaan yksinkertaiseen keskusteluun. Toisilla on riittävästi kielellisiä kykyjä omien perustarpeiden ilmaisemiseksi. Jotkut eivät opi koskaan puhumaan, mutta he saattavat ymmärtää yksinkertaisia ohjeita ja oppia käyttämään [[Viittomakielet|käsimerkkejä]]. Keskivaikeasti kehitysvammaisten koulumenestys jää heikoksi, mutta osa oppii lukemisen, kirjoittamisen ja [[Laskeminen|laskemisen]] perustaidot. Kyky huolehtia itsestä ja motoriset taidot jäävät vaillinaisiksi. Useimmat kykenevät kuitenkin [[Kävely|kävelemään]] ilman apua.<ref name="Plkk268" /> Aikuiset tarvitsevat vaihtelevanasteista tukea elääkseen. Useimmat pystyvät osallistumaan ohjattuun työhön joko tavallisella työpaikalla tai työkeskuksessa ja kulkemaan työpaikalleen itsenäisesti.<ref name="finnanest.fi" />

 

Useimmilla ''vaikeasti kehitysvammaisilla'' on huomattavia liikunnallisia häiriöitä ja muita lisäongelmia.<ref name="Plkk269" /> Vaikea kehitysvammaisuus aiheuttaa ihmiselle jatkuvan tuen ja ohjauksen tarpeen. Vaikeasti kehitysvammaiset tarvitsevat huomattavaa tukea asumisessa ja työtehtävien suorittamisessa. He voivat kuitenkin pitkän [[Kuntoutus|kuntoutuksen]] avulla kehittyä melko itsenäisiksi henkilökohtaisissa päivittäisissä toimissaan.<ref name="finnanest.fi" /> Älykkyysosamäärä 20–34 viittaa vaikeaan kehitysvammaisuuteen.<ref name="Plkk269" /> Esimerkiksi [[Cri du chat ]] -oireyhtymää sairastavat ovat vaikeasti kehitysvammaisia.

 

Syvästi kehitysvammaisten henkilöiden käsityskyky ja kielelliset valmiudet ovat parhaimmillaan rajoittuneet peruspyyntöjen ymmärtämiseen ja yksinkertaisten pyyntöjen esittämiseen.<ref>Psykiatrian luokituskäsikirja. Sivu 270.</ref> He tarvitsevat jatkuvaa hoivaa, koska heillä on suuria puutteita liikunnassa sekä kyvyssä huolehtia henkilökohtaisista toimista ja [[Inkontinenssi|hallita suolen ja virtsarakon toimintaa]]. Opiskelussa tähdätään päivittäisiin elämäntilanteisiin liittyvien asioiden oppimiseen sekä mm. liikunnallisten ja [[Viestintä|vuorovaikutukseen]] liittyvien perustaitojen kehittymiseen. Syvästi kehitysvammaiset voivat tulla omatoimiseksi joissakin päivittäisen elämän toiminnoissa, kuten syömisessä, ja oppia yksinkertaisia työtehtäviä. Asumisessaan he tarvitsevat kuitenkin ympärivuorokautista valvontaa.<ref name="finnanest.fi" /> Alle 20:n älykkyysosamäärä viittaa syvään kehitysvammaisuuteen.<ref name="Plkk269" />