Wikipedia

Ero sivun ”Chumashit” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
pieniä muotoiluja, selvennyspyyntö
→‎Historia: Hieman turhia esihistoriallisia yksityiskohtia pois ja tilalle ensimmäisten espanjalaisten vierailu. Myöhemmin lisää.
Rivi 19:
 
==Historia==
=== Esihistoria ===
{{Korjattava/Kieli|Tarvisi kappalejakoa ja kielenhuoltoa; hieman käsittämättömiä ilmaisuja.}}
[[Tiedosto:ChildAdultSun.jpg|200px|thumb|vasen|Chumashien kalliomaalaus, jossa on kuvattuna lapsi, aikuinen ja aurinko.]]
Chumashien asuinalueella on ollut ihmisasutusta jo tuhansia vuosia. Santa Rosan saarelta vuonna 1959 löydetyt ihmisjäännökset ovat ajoitettu 13&nbsp;000 vuotta vanhoiksi. Chumashien vanhoja asuinpaikkoja on tähän mennessä kaivettu esiin arkeologisissa kaivauksissa yhteensä 148.<ref name="Native Inhabitants" /> Jotkut tutkijat ovat esittäneet teorian, että [[polynesialaiset]] olisivat vierailleet Kalifornian rannikolla chumashien alueella 500−700 jaa. Teoriaa on perusteltu sillä, että chumashit rakensivat aluksia, joita ei tavata muissa intiaanikulttuureissa. Lisäksi joidenkin tutkijoiden mukaan chumashin kielessä on lainasanoja [[Polynesialaiset kielet|polynesialaisista kielistä]]. Teorian oikeellisuudesta ei kuitenkaan ole yksimielisyyttä tutkijoiden keskuudessa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.sfgate.com/cgi-bin/article.cgi?file=/c/a/2005/06/20/MNG9GDBBLG1.DTL | Nimeke = Did ancient Polynesians visit California? Maybe so. Scholars revive idea using linguistic ties, Indian headdress | Julkaisu = San Francisco Chronicle | Julkaisija = Keay Davidson | Viitattu =27.10.2010 | Kieli ={{en}} }}</ref> Chumasheja asui eurooppalaisten tullessa noin 15&nbsp;000<ref>Fagan 2008, s. 339.</ref> elellen liikkuvaa [[Metsästäjä-keräilijät|metsästäjä-keräilijäelämää]] niin, että yksi ryhmä saattoi liikkua satojen neliökilometrien alueella.
 
Holoseenin[[Holoseeni]]n lämpöhuippulämpöhuipun alkoi heiketä chumashien alueellaheiketessä noin vuoden 2000 eaa. jälkeen, mikä aiheutti sen, että chumashien alueelleasuttamat alkoimaat tulla sateita. Sateet tekivät alueenmuuttuivat suotuisaksi tammen kasvamiselle, jarunsaiden ilmastonsateiden anisosta. Ilmaston muutokseen liittyvät uudet merivirrat lisäsivät samalla runsaasti rannikon merikaloja. VäestöMuutosten kasvoi,seurauksena ihmiset asettuivat paikoilleen ja asutuskeskukset suurenivat; parhailla kalastus- ja tammenterhopaikoilla asuneista suvuista tuli johtajasukuja<ref>Fagan 2008, s. 342.</ref>. Ajanlaskun alun aikoihin ilmaston lämpeneminen heikensi anjovista{{selvennä|kilohaili tai sardelli ei kai kumpikaan elä Tyynellämerellä?}} tuovaa merivirtaa, mikä heikensi myös hyvien vuosien kalasaaliita. Noin 450 eaa. kaloja tuova ylösvirtaus voimistui, kun merivesi viileni. Samalla rannikolle tuli kuitenkin kuivuus, koska viileä merivesi vahvisti korkeapainetta. Niinpä noin 450 eaa. – 350 jaa. kuivuus paheni, mikä ei vaikuttanut kalastuksesta riippuvaiseen rannikkoasutukseen, mutta aiheutti nälkää villiruoholla, riistalla ja pähkinöillä elävälle sisämaan väestölle.
 
Ajanlaskun alussa tapahtunut ilmaston lämpeneminen heikensi kalaparvia tuovaa merivirtaa, mikä vähensi myös hyvien vuosien kalasaaliita. Ajoittaisia kuivuuskausia oliesiintyi 300–850 jaa.<ref name="Fagan2008_s346">Fagan 2008, s. 346.</ref>, minkä jälkeen alkoi pysyvä kuivuus. Tämä ajoi kylät enenevässä määrin sotimaan keskenään rajallisista niukkenevista ruokavaroista<ref>Fagan 2008, s. 343.</ref>. Myös rannikonRannikon [[Santa CruzinCruz]]in saaren monet kylät hävisivät 1000-luvulla kuivuuden takia. Hautausmailla tehtyjen kaivausten mukaan aseiden aiheuttamia kallovaurioita oli eniten vuosien 300–1150 jaa. käsittävän jakson lopulla, minkä jälkeen nämä merkit väkivallasta vähenivät jyrkästi. Merkkejä satunnaisesta väkivallasta oli toki jo arkaaisen ajan (n. 3500 eaa.) löydöksissä<ref name="Fagan2008_s345">Fagan 2008, s. 345.</ref>. Joidenkin mielestä väkivallan väheneminen saattoi johtua siitä, että chumashit saivat sovittua keskinäiset kiistansa<ref name="Fagan2008_s345"/>. Käytännöllinen selitys tähän on se, että pysyvä kuivuus hävitti maaluonnonvarat, joista ei siten enää voitu taistella. Vuosina 950–1300 meren ylösvirtaus kuitenkin kasvoi ja toi rannikoille yhä enemmän kaloja. Rannikon asutukset suurenivat. Tämä nosti hyvään sosiaaliseen asemaan ajopuulaudoista tehtyjen avomerikalastukseen sopivien veneiden omistajat<ref name="Fagan2008_s346"/>, jotka kävivät kauppaa tammenterhoilla ja simpukankuorikoruilla. Kauppa kohensi sekä saarten että mantereen asukkaiden elannon saantia, vaikka ajoittaista nälkää esiintyikin<ref>Fagan 2008, s. 347.</ref>.
 
=== Eurooppalaisten saapuminen ===
 
Chumashien ensi kosketus [[eurooppa]]laisiin tapahtui 1542, jolloin [[espanja]]lainen tutkimusmatkailija [[João Rodrigues Cabrilho]] purjehti [[Santa Barbara]] salmeen. Laivojen ankkuripaikalle saapui useita kanootteja, joissa jokaisessa oli keskimäärin 12 chumashia. Intiaanit tekivät myönteisen vaikutuksen laivan miehistöön, joka ylisti näiden ystävällisyyttä ja vapaamielisyyttä. Rannikolla ja saaristossa arveltiin elävän noin 15;nbsp000 chumashia<ref>Fagan 2008, s. 339.</ref>.
 
Vuonna 1701 [[italia]]lainen [[jesuiitta]] [[Eusebio Kino]] näki miten chumashit kuljettivat kanooteillaan suuria määriä sinisimpukoita (Olivella biplicada) Tyyneltämereltä [[Colorado]]n intiaanien kauppapaikoille.
 
Vuodesta 1772 [[fransiskaanit]] perustivat chumashien alueelle useita lähetysasemia. Vanhin lähetysasemista on San Luis Obispo. Vuoteen 1800 mennessä kaikki chumashit oli kastettu.<ref name="Virrankoski 1994, s. 304" /> Espanjan kruunu pyrki tekemään lähetysasemista asutuskeskuksia, mutta suunnitelmat eivät koskaan tuottaneet tulosta. Vuodesta 1795 kruunu vaihtoi perinteisen politiikkansa ja määräsi, että espanjan kieltä pitäisi opettaa alkuasukkaille ja sen tulisi korvata alkuperäiskielet yleisessä käytössä. Lähetysasemat olivat tätä ennen pyrkineet opettamaan intiaaneja heidän omalla kielellään.<ref>Mancall ja Merrell 2000, s. 509.</ref> Vuonna 1824 barbareñot, purisimeñot ja ynezeñot nousivat kapinaan [[Meksiko]]n hallitusta vastaan [[Pacomio]]-niminen kirvesmies johtajanaan. Sotaväki kuitenkin kukisti niin sanotun [[chumashikapina]]n jo samana vuonna. Tappiollisen kapinan jälkeen monet chumashit pakenivat Kalifornian sisämaahan, jossa he liittyivät [[yokutsit|yokuts]]-intiaaneihin. Kuitenkin kapinaa johtanutta Pacomiota rangaistiin vain lievästi. Kulkutaudit, alkoholismi ja taloudellinen rappio johtivat chumashien määrän vähenemiseen.<ref name="Virrankoski 1994, s. 304">Virrankoski 1994, s. 304.</ref> Chumasheja oli alkuaan 22&nbsp;000<ref name="California Indians and Their Reservations" />−14&nbsp;000, mutta vuonna 1832 heitä oli enää 2&nbsp;500 ja kaksikymmentä vuotta myöhemmin enää 1&nbsp;100<ref name="Virrankoski 1994, s. 304" />. Nykyisin vain 213 chumashia elää Santa Ynezin intiaanireservaatissa; loput elävät Kalifornian etelärannikon kaupungeissa<ref name="California Indians and Their Reservations" />. Chumashien aiemmin puhuma [[chumashin kieli]] hävisi sen viimeisen puhujan kuoltua vuonna 1965<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ethnologue.com/show_language.asp?code=chs | Nimeke = Chumash - An extinct language of United States | Julkaisu = Ethnologue | Viitattu =27.10.2010 | Kieli = }}</ref>.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Chumashit”