Ero sivun ”Työväen Akatemia” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 22:
 
==Historiaa==
Opiston perustivat vuonna [[1924]] [[Väinö Voionmaa]] ja joukko muita akateemisesti koulutettuja [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|sosialidemokraatteja]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.avoin.helsinki.fi/oppilaitokset/tyovaen_akatemia.htm | Nimeke = Työväen Akatemiassa opiskellaan ensimmäinen yliopistovuosi | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija =Avoin yliopisto | Viitattu =27.11.2012 }}</ref> Voionmaa toimi akatemian esimiehenä eli johtokunnan puheenjohtajana [[1933]]–[[1947]]. Työväen Akatemian suunnittelu alkoi 1921 ja suunnitelmien toteuttamiseksi perustettiin kannatusyhditys, jossa merkittävä osa oli Työväen Sivistysliitolla. Esikuvina olivat englantilaiset ja ruotsalaiset kansankorkeakoulut. Työläisnuorisolle haluttiin isänmaallis-kristillisten, talonpoikaisten kansanopistojen vastapainoksi tarkoitettu oppilaitos. Tiloja haettiin pääkaupunkiseudun tuntumasta, mutta ostoyritykset kariutuivat usein poliittisista syistä, kun myyjille selvisi, että ostajat olivat sosialisteja. Ehdolla oli mm. Tuusulan Vanhankylän kartano, Tuusulan reservikasarmi, Kytäjän kartano Hyvinkäällä, vapaaherra Willy von Bonsdorffin huvila Pukinmäen pysäkin lähellä, Viikin kartano ja Kellokosken kartano Mäntsälässä.
 
Lopuksi kannatusyhdistys sai ostettua Kauniaisista Villa Pelanderin rakennusmestari Koskivirralta, joka oli ostanut sen Pelanderin perikunnalta sijoitusmielessä. Kauppahinta oli 510 000 markkaa, eli noin 170 000 euroa. Suurehko summa järjestyi osakepääoman, kansanopistojen valtionavun sekä tupakkatehdas Rettigin 200 000 markan lahjoituksen avulla.