Ero sivun ”Anarkismi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
HS ja KU puhuivat nimenomaan anarkismista toistuvasti, otsikossakin, mutta poistin AFAn ja melkein kaiken HS-viittauksistakin. Alkuperäinenkin olisi ollut perusteltu. |
p →Suomen suuriruhtinaskunta: w + kh |
||
Rivi 126:
[[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|Suomen sosialidemokraattisessa puolueessa]] vaikutti 1900-luvun alkupuolella joitakin anarkisteja. Vuonna 1909 [[Kotka (kaupunki)|Kotkassa]] pidetyssä SDP:n edustajakokouksessa Pohjois-Amerikasta palannut, venäläistä anarkistia [[Pjotr Kropotkin]]ia suomentanut [[Kaapo Murros]] esitti puoluetovereilleen anarkosyndikalistista linjaa, joka anarkisteihin jyrkän kielteisesti suhtautuneen [[Antti Hyvönen|Antti Hyvösen]] mukaan ”sai osittain kannatusta eräiden edustajien taholta”. Murros suhtautui epäillen luokkataistelun mahdollisuuksiin eduskunnasta käsin ja ehdotti jonkinlaista hajautettua kunnallista ja osuustoiminnallista strategiaa. [[Yrjö Sirola]] muiden mukana hyökkäsi kokouksessa tällaisia ajatuksia vastaan painottaen parlamenttityön tärkeyttä ja yleislakkoromantiikan periaatteellista virheellisyyttä. SDP:n yleistä asennoitumista anarkisteihin kuvastanee Helsingissä jo vuonna 1906 lentolehtisenä levitetty [[Otto Wille Kuusinen|Otto Wille Kuusisen]] pamfletti ''[[Anarkia ja vallankumous]]''. SDP:n puoluetoimikunnan tuolloinen varajäsen arvosteli kirjasessa kovasanaisesti väkivallan ja yksilöterrorin tielle lähteneitä ja tuomitsi tällaiset menettelytavat ”anarkistisina”. Kotkan edustajakokous kehotti puolueosastoja valppauteen tällaisten ilmiöiden suhteen ja erottamaan sellaisiin osallistuneet keskuudestaaan.<ref>Antti Hyvönen: Suomen vanhan työväenpuolueen historia (Kansankulttuuri 1963, 2. painos), s. 162-171.</ref>
[[File:Hiskisalomaa.jpg|thumb|200px|left|Laulaja [[Hiski Salomaa]].]]
Anarkistisen toiminnan huippukautena Suomessa pidetään vuosia 1906–1909. [[Vuoden 1905 suurlakko|Vuoden 1905 suurlakon]] yhteydessä perustettujen ensimmäisten [[punakaarti]]en lakkauttamisen jälkeen Suomen suuriruhtinaskunnassa alkoi useiden maanalaisten ryhmien aseellinen toiminta tsaarinvaltaa vastaan. Osa ryhmistä oli anarkistisia ja ne osallistuivat erilaisiin terroritekoihin yhdessä muiden [[Työläisaktivismi|työläisaktivistien]] ja porvarillisen [[Suomen aktiivinen vastustuspuolue|Aktiivisen vastustuspuolueen]] kanssa osana [[Aktivismi (sortokaudet)|aktivistiliikettä]]. Syksyyn 1909 mennessä ryhmien toiminta hiipui, kun useita niiden jäseniä oli surmattu ja vangittu tai he olivat lähteneet maanpakoon.<ref>[http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/135512-anarkismi-ennen-kriisia Antti Rautiainen: "Anarkismi ennen kriisiä"] Uusi Suomi 17.3.2013. Viitattu 7.12.2013.</ref> 1910-luvun merkittävimmäksi anarkistiksi nousi kuopiolaissyntyinen asianajaja [[Jean Boldt]], joka aikaisemmin oli tunnettu [[Teosofia|teosofina]]. Kesäkuussa 1917 anarkistit valtasivat Helsingin [[Nikolainkirkko|Nikolainkirkon]], jonka portailla Boldt oli jo keväästä lähtien pitänyt puheita.<ref>[http://www.uta.fi/yky/arkisto/suomi80/vko25.htm Järjestyshäiriöitä ja elintarvikepulaa] Tampereen yliopiston historiatieteen laitoksen Suomi 80 -sivusto. Viitattu 7.12.2013.</ref> Valtaus päättyi Boldtin pidätykseen ja sitä seuranneisiin mellakoihin, joissa loukkaantui kolme miliisiä. Anarkistien kokoukset jatkuivat kuitenkin [[Senaatintori]]lla vielä koko kesän ajan, vaikka viranomaiset olivat sulkeneet Boldtin [[Niuvanniemen sairaala|Niuvanniemen mielisairaalaan]].<ref>[https://helda.helsinki.fi/handle/10138/40334 Samu Nyström : Poikkeusajan kaupunkielämäkerta : Helsinki ja helsinkiläiset maailmansodassa 1914–1918, väitöskirja. Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta, filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos 2013. (s. 136-137)]</ref> Helsingissä majailleet venäläiset sotilaat puolestaan perustivat kesällä 1917 nykyisen [[Postitalo (Helsinki)|Postitalon]] paikalla sijainneeseen tehtaaseen niin sanotun "Anarkistiklubin". Loppuvuodesta venäläisten anarkistien hallussa oli hetken aikaa myös [[Katajanokan Kasino]], ennen kuin [[Punakaarti|punaiset]] valtasivat sen tammikuussa 1918. [[Suomen sisällissota|Sisällissodan]] aikana saman vuoden maaliskuussa kuoli anarkistien ja punakaartilaisen miliisin välisessä välikohtauksessa yksi venäläinen ja yksi suomalainen anarkisti. Eräiden arvioiden mukaan Suomessa majailleen venäläisen sotaväen joukossa oli jopa enemmän anarkisteja kuin [[Bolševikit|bolševikkejä]]. Jotkut venäläiset anarkistit osallistuivat myös sisällissotaan punaisten puolella.
=== Itsenäisyyden aika ===
| |||