Ero sivun ”Kirjastoauto” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 8:
[[Suomen eduskunta|Eduskunnassa]] esitettiin vuonna 1947 parin kirjastoauton käytön kokeilemista, ja seuraavalla vuosikymmenellä toimintaa oli Helsingin maalaiskunnan lisäksi [[Karjaa]]lla, [[Munsala]]ssa ja [[Nokia (kaupunki)|Nokialla]]. Kirjastoautoiksi rakennettuja autoja tuli vasta 1960-luvulla vuonna 1961 voimaan tulleen [[Vuoden 1961 kirjastolaki|uuden kirjastolain]] myötä. Ensimmäisen varta vasten kirjastokäyttöön rakennettu kirjastoauto hankittiin [[Turku]]un. Samainen auto on entisöity ja edelleen joissain yhteyksissä käytetty esiteltäessä kirjaston historiaa. Turkulaiset hankkivat kirjastoauton omilla varoillaan heti lain tultua voimaan vuonna 1961 ja pari vuotta tämän jälkeen kirjastoautot hankittiin valtion avustamina [[Lohjan maalaiskunta]]an ja [[Urjala]]an. Vuonna 1965 saatiin kirjastoautot [[Espoo]]seen, [[Tammela]]an ja [[Kangasala|Kangasalle]], ja vuonna 1966 alkoi kirjastoautotoiminta [[Helsinki|Helsingissä]] ja [[Tampere]]ella.<ref name="lehtomäki>Kirsti Lehtomäki (toim.): ''Liikkeelle! sanoi Kekkonen: Mobilia-vuosikirja 2015'', s. 53–55. Kangasala: Mobilia-säätiö. ISBN 978-952-67739-3-3.</ref>
Suomen ensimmäiset kirjastoautot rakennettiin yleensä kuorma-auton alustalle, vaikka muutamissa tapauksissa perustana oli käytetty pakettiautoa. Pakettiautot olivat kuitenkin kirjastoautoiksi liian pieniä. Käytännössä alustalle oli voitava rakentaa noin 10 metrin pituinen kori, koska kirjakokoelma vei tilaa ja lisäksi autoon oli varattava kunnolliset yleisö- ja työskentelytilat. Vaatimukset auton koon suhteen merkitsivät sitä, että kirjastoauton alustaa valittaessa kyseeseen tuli vain suurehkon kuorma-auton tai vielä mieluummin linja-auton alusta. Suuri osa 1970-luvun kirjastoautoista oli rakennettu [[Sisu (auto)|Sisun]] alustalle, mutta käytössä oli muitakin merkkejä, muiden muassa [[Ford Motor Company|Ford]], [[Bedford Vehicles|Bedford]], [[Scania]] ja [[Volvo]]. Kirjastoautojen koreja ovat rakentaneet [[Kiitokori]] Oy [[Kausala]]ssa, [[Ajokki]] Oy Tampereella, Nummela Oy [[Kaarina]]ssa ja Erikoiskori Oy [[Iisalmi|Iisalmessa]].<ref name="lehtomäki"/>
Kirjastoauton henkilökunnalle on kuulunut varsinaisen lainaustoiminnan lisäksi erilaisia neuvontaan liittyviä tehtäviä. Kirjastoautojen reitit suunnitellaan usein siten, että autot käyvät muiden muassa koulujen, [[vanhainkoti]]en ja erilaisten hoitolaitosten pihoilla. Normaalien kirjastoautojen ohella joissakin kunnissa on ollut myös monitoimiautoja, joiden varusteina on ollut erilaisia audiovisuaalisia laitteita. Kirjastoautotoimintaan on lisäksi vahvasti liittynyt sosiaalinen merkitys, koska kirjastoautot ovat perustehtävänsä ohella tarjonneet ihmisille kohtaamispaikan, jossa on voitu tutustua uusiin ihmisiin ja vaihtaa kuulumisia vanhojen tuttavien kanssa.<ref name="lehtomäki"/>
| |||