Versio 25. joulukuuta 2016 kello 11.37 muokkaa Velivieras (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 3 970 muokkausta pEi muokkausyhteenvetoa Merkkaus: Visuaalinen muokkaus ← Vanhempi muutos		Versio 6. helmikuuta 2017 kello 14.02 muokkaa kumoa Jukka Tarvonen (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 1 635 muokkausta Wiki-linkitystä Uudempi muutos →
Rivi 6: '''Ukko''' eli '''Ukko ylijumala''' on [[Suomi\|suomalaisten]] ja [[Karjalaiset\|karjalaisten]] muinainen [[sää]]n ja [[Maanviljely\|sadon]] sekä [[Ukkonen\|ukkosen]] [[jumala]]. [[Mikael Agricola]]n 1500-luvulla kirjoittaman jumalluettelon mukaan Ukkoa, [[Väinämöinen\|Väinämöistä]] ja [[Ilmarinen (jumala)\|Ilmarista]] palvottiin [[Kylvö\|kevätkylvön]] yhteydessä. [[Kristfrid Ganander]] kertoo ''[[Mythologia Fennica\|Mythologica Fennicassa]]'' [[1789]] ''Ukon'' olevan suomalaisten vanhin jumalolento<ref name=":0">{{Kirjaviite\|Tekijä=Christfried Ganander\|Nimeke=Mythologica Fennica\|Vuosi=1789\|Sivu=\|Julkaisija=Salakirjat (2016), toimittanut Juha Pentikäinen}}</ref>. [[Uno Harva]]n mukaan Ukko oli muinaissuomalaisten tärkein jumala, sillä hän sai aikaan sateen, joka mahdollisti [[maanviljely]]n. Vanhoissa [[loitsu\|loitsuissa]] ja [[Suomalainen kansanrunous\|kansanrunoudessa]], Ukkoa pyydettiin avuksi [[Sota\|taisteluun]] tai [[Taikuus (yliluonnollinen)\|taikuuteen]] ryhtyessä. Ukko myös auttoi joidenkin perinteiden mukaan [[Metsästys\|metsästyksessä]], muun muassa ajoi [[Metsäjänis\|jäniksiä]] [[Ansa\|ansoihin]] ja auttoi myös karhun metsästyksessä<ref name=":0" />. Ukolle oli oma juhlatapahtumansa tai [[juhlapäivä]]nsä, yleensä [[Kevät\|kevääseen]] sijoittuva [[Ukon vakat]], jonka tarkoitus oli pyytää Ukolta [[sade]]tta. Ukkosen jumalaa voitiin pitää paitsi ihmisille tärkeimpänä, myös mahtavimpana jumalana. Joidenkin tutkijoiden mukaan Ukko kuitenkin oli mahtavin henkiolento ainoastaan taivaalla. Ukon usein esiintyvän lisänimen eli [[Epiteetti\|epiteetin]] ”ylijumala” voikin tulkita kahdella tapaa; joko että hän todella oli mahtavin, ”ylin”, jumalista, tai pelkästään, että hän asui ylhäällä taivaalla. Lisänimi "ylijumala" saattaa kuitenkin olla vasta suhteellisen myöhäinen ilmiö ja on mahdollista, että sen syntyyn on vaikuttanut jo kristillisiä vaikutteita, kuten ajatus yhdestä Jumalasta kaikkein ylimpänä. Joka tapauksessa Ukkoa pelättiin ja kunnioitettiin. Vahinkoa tekevän [[salama]]niskun ajateltiin olevan Ukon rangaistus tai vihan ilmaus, ja elämää tuovan sateen olevan Ukon suopeuden osoitus. == Ukon alkuperä == Ukko on ehkä merkittävässä määrin peräisin [[Baltit\|balttilaisilta kansoilta]]. Ukkoa muistuttava ukkosenjumala tunnettiin [[Latvian kieli\|latvian kielessä]] nimellä ''Perkons'' ja [[Liettuan kieli\|liettuan kielessä]] nimellä ''[[Perkūnas]]'', joista on peräisin suomen sana [[Perkele]]. [[Keltit\|Kelteillä]] vastaava jumala oli [[Taranis]], lappalaisilla Atia eli Aija<ref name=":0" />. Ukkoa ja Perkelettä vastasi skandinaaveilla [[Tyr]], ilman, oikeuden ja sodan jumala, joka korvautui myöhemmin [[Thor\|Thorilla]] ja [[Odin\|Odinilla]]. Muitakin [[vasara]]lla, [[kirves\|kirveellä]] tai [[nuija]]lla aseistautuneita ukkosenjumalia esiintyy laajalti Euroopan ja Lähi-idän mytologioissa. Näitä hahmoja ovat esimerkiksi [[Germaanit\|mannergermaaninen]] [[Donar]] ja [[Slaavit\|slaavi]]lainen [[Perun]]. Patriarkaalinen taivaanjumala oli [[indo-eurooppalaiset kielet\|indo-eurooppalaisia kieliä]] puhuneitten kansojen jumaltarustoissa yleinen hahmo. Sellaisia olivat muun muassa ~~helleenninen~~[[Antiikin Kreikka\|helleeninen]] [[Zeus]] ja [[Rooman valtakunta\|roomalainen]] [[Juppiter]]. Jo ennen balttilaisia vaikutteita lienee suomalaisilla ollut myös aikaisempi, omaperäinen taivaan jumala. Tämän jumalan syrjäydyttyä Ukon tieltä siitä kehittyi [[Suomalainen mytologia\|kalevalaisen perinteen]] seppäsankari [[Ilmarinen]]. Samaa kantaa on eräiden [[etäsukukieli]]sten kansojen taivaanjumala [[Inmar]]. Ilmarisen asemasta taivaan jumaluutena on säilynyt joitain muistumia kalevalaisiin myytteihin, kuten uskomukset, että hän takoi [[Taivaankansi\|taivaankannen]] ja [[Sampo (Kalevala)\|Sammon]], joka alkujaan käsitettiin [[Maailmanpylväs\|taivaan tukipylvääksi]]. Rivi 20: Ukko on [[kiertoilmaus]], joka tarkoittaa yksinkertaisesti vanhaa miestä. Ukon oikeaa nimeä ei haluttu lausua mahdollisesti kunnioituksesta ja pelosta tätä jumaluutta kohtaan. Juutalaisuuden/kristinuskonkaan mukaan [[Jahve]]-jumalan nimeä ei pidä turhaan lausua. Ukon alkuperäinen nimi voi olla [[Perkūnas\|Perkele]], mutta Ukkoon uskoneet myöhempien aikojen ihmiset eivät välttämättä olisi osanneet yhdistää kristinuskon [[paholainen\|paholaiseksi]] leimaaman Perkeleen nimeä Ukkoon. Toisaalta myös Ilmarisen nimeä on voitu käyttää taivaan jumaluudesta sen jälkeenkin, kun taivaan jumala sai huomattavasti uusia vaikutteita balttilaisesta perinteestä. Arkeologi ja emeritusprofessori [[Unto ~~Salon~~Salo]]n mukaan Ukko on tunnettu myös nimillä Isoi, Isäinen, Isänen, Äijä, Pitkänen, Pitkäinen, Pitkämöinen, Ylkäinen ja Ylikäinen. Unto Salo ei liitä balttilaisperäistä perkele-nimeä itämerensuomalaiseen Ukko-jumaluuteen.<ref>Unto Salo: Agricola's Ukko in the light of archeology. A chronological and interpretative study of ancient Finnish religion: Old Norse and Finnish religions and cultic place-names. Turku. 1990.</ref> == Sateen antaja == Rivi 40: == Sodassa == Ukon uskottiin myös auttavan sodassa, ~~jonka~~minkä takia hänen puoleensa käännyttiin myös tässä yhteydessä.<ref name=":0" />{{sitaatti\|Ukko kultainen kuningas,<br /> vaari vanha taivahinen,<br /> tee minulle kivinen miekka,<br /> Rivi 103: * [[Juhannus]] eli Ukon juhla * [[Ukkosen päivä]], joka sijoittui syyskesän alkuun * ''[[Ukkosenjumalan poika]]'', [[Arto Paasilinna]]n romaani * [[2020 Ukko]], Ukon mukaan nimetty [[asteroidi]]

Ero sivun ”Ukko” versioiden välillä