Ero sivun ”Suomalainen kulttuuri” versioiden välillä

{{Katso myös|[[Suomen historia]]|[[Suomalainen muinaisusko]]}}

[[Kuva:nauvon jatulintarha.jpg|thumb|240px|[[Jatulintarha]].]]

 

Perheillä, rakennuksilla ja viljelyksillä oli omat [[haltija]]nsa. Näiden tehtävä oli suojelu ja vaurauden ja hedelmällisyyden turvaaminen.<ref name="wsoy"/> [[Tietäjä|Tietäjien]] uskottiin hallitsevan yliluonnollisia voimia, ja he auttoivat taioillaan yhteisöä muun muassa parantaen sairaita.<ref name="Spectrum">Hakusana Noitausko teoksessa {{Kirjaviite | Nimeke=Spectrum tietokeskus: 16-osainen tietosanakirja. 8, Min–Pah | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1979 | Tunniste=ISBN 951-0-07247-89}}</ref> Kuolleiden uskottiin elävän [[Tuonela]]ssa, joka oli maan tai veden alla. Kuolleen mukaan hautaan laitettiin joskus aseita, koruja ja tarve-esineitä. Varhaisimpia tunnettuja suomalaisten pyhiä paikkoja ovat kivikaudella tehdyt [[kalliomaalaukset]].<ref name="kamy">Pentikäinen 1987.</ref>. [[Pyhä lehto|Pyhät lehdot]] olivat paikkoja, joihin tultiin muun muassa viemään [[Uhraaminen|uhreja]]. Pyhiä olivat monet vanhat, suurikokoiset ja erikoiset [[puu]]t. Myöhempinä aikoina sukujen [[karsikko (mytologia)|karsikko]]mäntyihin hakattiin vainajia koskevia merkintöjä. Pihapuiden luokse on viety uhreja haltijoille.<ref name="puiden kansa">Kovalainen & Seppo</ref> [[Karhu]] on ollut palvottu eläin. Pyydystetyn karhun kunniaksi järjestettiin juhlat, [[Peijaiset|karhunpeijaiset]].<ref name="kamy"/>