Ero sivun ”Kirjastoauto” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
SeeggeAWBBot (keskustelu | muokkaukset)
p siistiminen, typos fixed: vartav → varta v using AWB
Tureku (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 6:
[[Suomi|Suomessa]] toimi liikkuva kirjasto jo vuosina 1913–1914 silloisessa [[Vantaa|Helsingin maalaiskunnassa]] eli nykyisen [[Vantaa]]n kaupungin alueella. Liikkuvista kirjastoista käytettiin Suomessa [[1930-luku|1930-luvun]] loppuun asti nimitystä ”kirja-auto”.
 
[[Suomen eduskunta|Eduskunnassa]] esitettiin vuonna 1947 parin kirjastoauton käytön kokeilemista, ja seuraavalla vuosikymmenellä toimintaa oli Helsingin maalaiskunnan lisäksi [[Karjaa]]lla, [[Munsala]]ssa ja [[Nokia (kaupunki)|Nokialla]]. Kirjastoautoiksi rakennettuja autoja tuli vasta 1960-luvulla vuonna 1961 voimaan tulleen [[Vuoden 1961 kirjastolaki|uuden kirjastolain]] myötä. Ensimmäisen varta vasten kirjastokäyttöön rakennettu kirjastoauto hankittiin [[Turku]]un. Samainen auto on entisöity ja edelleen joissain yhteyksissä käytetty esiteltäessä kirjaston historiaa. Turkulaiset hankkivat kirjastoauton omilla varoillaan heti lain tultua voimaan vuonna 1961 ja pari vuotta tämän jälkeen kirjastoautot hankittiin valtion avustamina [[Lohjan maalaiskunta]]an ja [[Urjala]]an. Vuonna 1965 saatiin kirjastoautot [[Espoo]]seen, [[Tammela]]an ja [[Kangasala|Kangasalle]], ja vuonna 1966 alkoi kirjastoautotoiminta [[Helsinki|Helsingissä]] ja [[Tampere]]ella.<ref name="lehtomäki>Kirsti Lehtomäki (toim.): ''Liikkeelle! sanoi Kekkonen: Mobilia-vuosikirja 2015'', s. 53–55. Kangasala: Mobilia-säätiö. ISBN 978-952-67739-3-3.</ref>
 
Suomen ensimmäiset kirjastoautot rakennettiin yleensä kuorma-auton alustalle, vaikka muutamissa tapauksissa perustana oli käytetty pakettiautoa. Pakettiautot olivat kuitenkin kirjastoautoiksi liian pieniä. Käytännössä alustalle oli voitava rakentaa noin 10 metrin pituinen kori, koska kirjakokoelma vei tilaa ja lisäksi autoon oli varattava kunnolliset yleisö- ja työskentelytilat. Vaatimukset auton koon suhteen merkitsivät sitä, että kirjastoauton alustaa valittaessa kyseeseen tuli vain suurehkon kuorma-auton tai vielä mieluummin linja-auton alusta. Suuri osa 1970-luvun kirjastoautoista oli rakennettu [[Sisu (auto)|Sisun]] alustalle, mutta käytössä oli muitakin merkkejä, muiden muassa [[Ford Motor Corporation|Ford]], [[Bedford Vehicles|Bedford]], [[Scania]] ja [[Volvo]].<ref name="lehtomäki"/>
 
Enimmillään Suomessa on toiminut yhtäaikaisesti 234 kirjastoautoa vuonna 1991.<ref>http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoautot/kirjastoautohistoria/</ref> Vuonna 2005 Suomessa hankittiin kymmenen kirjastoautoa lisää.<ref>http://www.kirjastot.fi/Page/6c75df89-466e-4754-911e-527dd0c2aad2.aspx?refererPageID=b18860a6-26b2-4ea5-8e21-e0577b7dc149&groupID=abe7fc89-989c-4f4c-9cd7-de2f2d803913&announcementID=b682c067-2732-44cb-bcc2-4ef10ec2cd75</ref> Nykyään kirjastoautoja on vajaat 200. Kirjastoautojen tämänhetkinen käyttöikä on kahden vuosikymmenen paikkeilla. Suomessa on järjestetty Kirjastoautopäiviä vuodesta 1992 lähtien noin joka toinen vuosi eri paikkakunnilla.<ref>http://www.kirjastot.fi/kirjastoautot/kirjastoautopaivat</ref>