Ero sivun ”Suomen kuningaskuntahanke” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
toimiva linkki |
|||
Rivi 154:
[[Suomen ulkoministeriö]] oli jo elokuun lopussa laatinut saksalaisen hallitusneuvos [[Karl Müller (hallitusneuvos)|Karl Müllerin]] avustuksella yksityiskohtaisen suunnitelman Suomeen saapuvan kuninkaan vastaanottamisesta. Helsinkiin laivalla saapuvalle hallitsijalle piti muun muassa ampua 101 [[kunnialaukaus]]ta sekä hänen astuessaan laivaan, ohittaessaan [[Viapori]]n että noustessaan maihin [[Hietalahti (Helsinki)|Hietalahdessa]]. Keisarillista palatsia eli nykyistä [[Presidentinlinna]]a alettiin kunnostaa kuninkaanlinnaksi.<ref>Manninen (toim.) 1992, s. 186–188.</ref> Kuninkaan yksityisasunnoksi suunniteltiin Helsingin Tehtaankatu 32:ssa sijainnutta Villa Hjeltiä, eli nykyistä Italian suurlähetystöä.<ref>Huldén 1988, s. 166 ja kuvaliite.</ref> Usein kuninkaan virka-asunnoksi sanotaan kaavaillun myös [[Helsingin yliopiston kasvitieteellinen puutarha|Helsingin yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa]] Kaisaniemessä sijainnutta laitosrakennusta eli nykyistä [[kasvimuseo]]ta,<ref>[http://www.luomus.fi/keskusmuseo/historia/kasvimuseo/index.htm Kasvimuseon historia] Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsingin yliopisto. Viitattu 12.11.2011.</ref> mutta kyseessä saattaa olla pelkkä tarina.<ref name="Kuukausiliite" /> Kuninkaan palkkioksi Friedrich Karl vaati miljoona markkaa vuodessa, minkä lisäksi hovin kokonaiskustannusten arveltiin nousevan noin puoleentoista miljoonaan. Myöhemmin tasavallan presidentin palkkio ja määräraha jäivät selvästi alemmiksi.<ref>Manninen (toim.) 1992, s. 242.</ref>
[[Kruununperimysjärjestys]]tä ja [[hallitsijanvakuutus]]ta alettiin valmistella senaatissa, mutta kumpaakaan ei saatu valmiiksi. [[Kruunajaiset]] aiottiin pitää [[Turun tuomiokirkko|Turun tuomiokirkossa]] ja seremonian valmistelu annettiin kirkollis- ja opetustoimituskunnan esittelijäsihteeri [[Yrjö Loimaranta|Yrjö Loimarannan]] tehtäväksi. Hän suositteli noudatettavaksi joko Norjan tai Ruotsin mallin mukaista kruunausrituaalia, jolloin [[Kruunu (päähine)|kruunu]] ja muut [[regalia]]t olisivat olleet tilaisuudessa vain esillä. Loimaranta toivoi kruunun valmistettavan [[Inari]]n kullasta, mutta lopulta päädyttiin halvempaan kullattuun hopeaan.<ref name="Arokallio" /> Kruunu jäi kuitenkin tekemättä. [[Kemin Jalokivigalleria]]ssa nykyään esillä olevan Suomen kuninkaan kruunun teki kultaseppä [[Teuvo Ypyä]] galleriaa varten 1990-luvulla [[Eric O. W. Ehrström]]in vuonna 1918 laatimien piirustusten mukaan, jotka löydettiin E. N. Setälän arkistosta vuonna 1988 niiden oltua yli 60 vuotta kadoksissa.<ref>
Mahdollisesti myös uusia aatelointeja alettiin suunnitella – aateluushankkeita on tosin myös väitetty legendaksi, sillä niistä ei ole muita luotettavia todisteita kuin senaatin budjettiesityksessä mainittu [[leimavero]] [[vapaaherra]]n ja [[kreivi]]n arvoille.<ref>Vares 1998, s. 104–106.</ref><ref name="Arokallio" />
| |||