Versio 3. toukokuuta 2014 kello 13.32 muokkaa BlueJacket (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 2 388 muokkausta w fix ← Vanhempi muutos		Versio 4. helmikuuta 2017 kello 20.36 muokkaa kumoa Jtuohini (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 1 001 muokkausta p →‎Mozart-efektin historiaa: Vaihdettu teosluettelonumeron paikkaa ja numeron tunnistetta alkukielistä vastaavaksi ("KV" pro englanninkielinen "K.") Uudempi muutos →
Rivi 4: ==Mozart-efektin historiaa== [[Tiedosto:Sonata 2 Piano Mozart.png\|thumb\|Mozartin [[D-duurisonaatti kahdelle pianolle\|D-duurisonaatin kahdelle pianolle]] alku.]] Alun perin Mozart-efektin totesivat Rauscher, Shaw ja Ky tutkimuksessaan vuonna 1993. Koehenkilöille soitettiin Mozartin [[D-duurisonaatti kahdelle pianolle\|~~K.448~~ D-duurisonaattia kahdelle pianolle (KV 448)]], minkä jälkeen he suoriutuivat avaruudellista hahmottamista vaativista testeistä paremmin kuin rentoutusnauhaa kuunnelleet tai hiljaisuudessa istuneet koehenkilöt.<ref>Rauscher & Shaw & Ky 1993, s. 611.</ref> Tulos innosti monia tutkijoita ottamaan selvää Mozart-efektistä, josta kehittyi vähitellen eräänlainen tieteellinen legenda. Mozart-efektiä tutkittiin seuraavien vuosien aikana erilaisia kontrolliryhmiä sisältävissä tutkimuksissa, ja lisäksi efektin toimimista testattiin [[Isorotta\|isorotilla]].<ref name="bangerter">Bangerter & Heath, s. 609, 611.</ref> [[Media]] on [[Tieteen popularisointi\|popularisoinut]] Mozart-efektiä, ja lauseesta ”music makes you smarter” (“musiikki tekee älykkäämmäksi”) tuli yksi kansanomaisesti tunnetuimmista [[Psykologia\|psykologisten]] tutkimustulosten (väärin)tulkinnoista.<ref name="thompson ">Thompson & Schellenberger & Husain, s. 248.</ref> Käsitteen popularisoitumisen seurauksena esimerkiksi [[Yhdysvallat\|Yhdysvaltojen]] joissakin osavaltioissa alettiin jakaa äideille ilmaisia [[Taidemusiikki\|klassista musiikkia]] sisältäviä CD-levyjä, jotta vauvojen kognitiivinen suorituskyky kehittyisi.<ref name="bangerter"/>

Ero sivun ”Mozart-efekti” versioiden välillä