Versio 4. helmikuuta 2017 kello 13.03 muokkaa Esamatti1 (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 32 585 muokkausta turhat välit ← Vanhempi muutos		Versio 4. helmikuuta 2017 kello 13.15 muokkaa kumoa Esamatti1 (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 32 585 muokkausta →‎Peipsijärven luonnonolot: vielä väli pois Uudempi muutos →
Rivi 45: Peipsijärven 520 kilometrin pituinen rantaviiva on melko yhtenäinen Kuumajärven rikkonaista itärantaa lukuun ottamatta. Pääaltaan kaakkoisnurkassa on hiekkasärkän takana järven kaltainen Raskopelin lahti. Jokea muistuttava Värskanlahti yhtyy Pihkovanjärveen Kolpinosaaren molemmilta puolilta.<ref name="PTO 8" /> Rannat ovat alavia ja soistuineita. Pohjois- ja itärantaa reunustaa hiekkasärkkä, jolla paikoittain kasvaa mäntyjä. Järven laakeassa pohjassa on paksu mutakerros.<ref name="BSE" /> Peipsijärvi laskee [[Suomenlahti\|Suomenlahteen]] Narvajoen kautta <ref>{{kkr\|vee1062200\|nimi=Narvajoki\|viitattu=4.2.2017}}</ref>. Järvestä virtaa vuosittain keskimäärin yli 12 kuutiokilometriä vettä, mikä muodostaa 3 % [[Itämeri\|Itämeren]] kokonaisvirtauksesta. Peipsijärven 47 800 neliökilometrin laajuisesta valuma-alueesta 27 917 neliökilometriä kuuluu Venäjään, 16 323 Viroon ja 3 560 [[Latvia]]an. Etelässä sijaitsee pieni [[Valko-Venäjä]]än kuuluva suoalue. Järveen laskevista joista suurimmat ovat [[Velikaja]] ja [[Emajoki]]<ref>{{kkr\|vee1023600\|nimi=Emajõgi\|viitattu=4.2.2017}}</ref>. Pienempiä jokia ovat Võhandu<ref>{{kkr\|vee1003000\|nimi=Võhandu\|viitattu=4.2.2017}}</ref>, Želtša, Pimža eli Piusa<ref>{{kkr\|vee1000200\|nimi=Piusa\|viitattu=4.2.2017}}</ref>, Rannapungerja<ref>{{kkr\|vee1058700\|nimi=Rannapungerja\|viitattu=4.2.2017}}</ref> ja Tšornaja.<ref name="PTO 8" /> Järvi on melko ravinteikas ja kärsii varsinkin eteläosassaan [[Pihkova]]n, [[Tartto\|Tarton]] ja pienempien asutusten jätevesien sekä maatalouden päästöjen aiheuttamasta [[rehevöityminen\|rehevöitymisestä]]. Se on Pohjois-Euroopan kalarikkain järvi, joka on antanut kalastajille vuosittain noin 7 000–11 000 tonnin saaliit.<ref>Pskovsko-Tšudskoje ozero, s. 9.</ref> Tärkeimmät kalalajit ovat [[kuha]], [[hauki]], [[lahna]], [[särki]] ja [[ahven]]. [[Kiiski]], [[made]], [[muikku]] ja [[kuore]] ovat menettäneet taloudellisen merkityksensä.<ref>Pskovsko-Tšudskoje ozero, s. 335–337.</ref> Järvi on myös tärkeä muuttolintujen pysähtymispaikka. Lintukannan suojelemiseksi on perustettu Venäjän puolelle Peipsijärven rauhoitusalue ja Viroon joukko [[Natura 2000]] -alueita.<ref>Pskovsko-Tšudskoje ozero, s. 355–356, 375.</ref>

Ero sivun ”Peipsijärvi” versioiden välillä