Ero sivun ”Suomen suuriruhtinas” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 85.76.141.41) ja palautettiin versio 16240940, jonka on tehnyt Thejuusoboy |
Sisältöä lisätty Merkkaukset: seulottavat Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
Rivi 1:
'''Suomen
Ensimmäisen kerran nimitystä käytti tilapäisesti ruotsalainen
[[Johannes Magnus]] ''(Magnus ducatus Finlandiae''). [[Juhana III]] eli Juhana-herttua otti voittoja juhliakseen itselleen 1581 arvonimen 'Suomen suuriruhtinas' (''Storfurste till Finland''). Suomen valtiolliselle asemalle nimityksellä ei ollut Ruotsin vallan aikana merkitystä ja joskus sillä tarkoitetttiin koko Suomea tai jotain pienempää aluetta siitä. Suomen valtiollinen asema muuttui nimityksen suhteen 1809 kun Suomen alue siirtyi Venäjän vallan alaisuuteen ja viitattiin [[Autonomian aika|autonomiseen]] suuriruhtinaskuntaan.<ref name="viite1">{{Kirjaviite | Tekijä =
| Nimeke = Otavan Iso Tietosanakirja 8
Rivi 16 ⟶ 17:
Jokaisen keisari-suuriruhtinaan valtakautta hallitsi omanlaisensa poliittinen suuntaus. Aleksanteri I tunnetaan valloittajana, [[Nikolai I]] hallitsi valtakuntaa kansliansa avulla, "vapauttajatsaari" [[Aleksanteri II (Venäjä)|Aleksanteri II]] on saanut myös Suomessa liberaalin maineen. [[Aleksanteri III (Venäjä)|Aleksanteri III:n]] aikana koko valtakunnan yhtenäistämispolitiikka oli jo käynnissä, ja huippunsa se saavutti [[Nikolai II]]:n valtakaudella. Nikolai II oli isäänsä heikompi hallitsija, joka ei kuunnellut ministeriensä neuvoja, vaan oli perheensä ja sen lähipiiriin kuuluneiden henkilöiden (muun muassa [[Grigori Rasputin]]in) vaikutuksen alainen.
Keisari-suuriruhtinaiden aika päättyi [[Helmikuun vallankumous|helmikuun vallankumoukseen]] maaliskuussa 1917, minkä jälkeen [[Venäjän väliaikainen hallitus]] käytti vielä jonkin aikaa entistä suuriruhtinaan valtaa
== Suomen suuriruhtinaat 1809–1917 ==
| |||