Ero sivun ”Erik von Frenckell” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Aiheesta muualla: on Aateliskalenterissa
Jepse (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
{{Valtionjohto
| nimi = Erik von Frenckell
| kuva = [[FileTiedosto:Erik-von-Frenckell.jpg|200px]]
| arvo = [[Kansanedustaja]]
| virassa = 1927–1938
| edeltäjä =
| seuraaja =
Rivi 10:
| edeltäjä2 =
| seuraaja2 =
| kansanedustajana = 2.9.1927–31.8.1939
| arvo3 =
| eduskuntaryhmä = [[Ruotsalainen eduskuntaryhmä]]
| virassa3 =
| vaalipiiri = [[Uudenmaan läänin vaalipiiri]]
| edeltäjä3 =
| ammattikoulutus = [[diplomi-insinööri]] (1912)
| arvo4=
| virassa4 =
| ammatti = diplomi-insinööri
| uskonto =
| arvonimet = [[Kaupunginjohtaja (arvonimi)|kaupunginjohtaja]] (1954)
| allekirjoitus =
| syntymäaika = [[18. marraskuuta]] [[1887]]
Rivi 24 ⟶ 22:
| kuolinpaikka = [[Espoo]]
| puolue = [[Suomen ruotsalainen kansanpuolue|RKP]]
| puoliso = [[Ester-Margaret von Frenckell|Ester Margaret Lindberg]] (1912–)
}}
'''Erik von Frenckell''' ([[18. marraskuuta]] [[1887]] [[Helsinki]] – [[13. syyskuuta]] [[1977]] [[Espoo]]) oli Helsingissä ensin kiinteistötoimen, sitten rahatoimen apulaiskaupunginjohtajana vuosina 1931–1955 sekä [[Suomen Olympiakomitea|Olympiakomitean]] pitkäaikainen jäsen. [[Ruotsalainen kansanpuolue|Ruotsalaisen kansanpuolueen]] kansanedustajana hän toimi vuosina 1927–19381927–1939. [[Kaupunginjohtaja (arvonimi)|Kaupunginjohtajan arvonimen]] von Frenckell sai vuonna 1954. Erik von Frenckell oli naimisissa vuodesta 1912 teatterihistorian tutkijana tunnetun filosofian tohtori [[Ester-Margaret von Frenckell]]in kanssa.
 
==Elämäkerta==
Erik von Frenckellin vanhemmat olivat luutnantti Carl Theodor von Frenckell ja Fanny Lovisa Ehrnrooth.<ref name="adels">''Finlands ridderskaps och adels kalender'' 1956, s. 155.</ref> Valmistuttuaan [[Dresden]]issä Saksassa vuonna 1912 [[diplomi-insinööri]]ksi von Frenckell palasi Suomeen. Hänen ensimmäiset tehtävänsä olivat [[pörssi]]toimintaan liittyviä: Hän toimi Emissioni Oy:n toimitusjohtajana vuosina 1917–1921 ja sen jälkeen ”Finansbladetin”''Finansbladetin'' vastaavana toimittajana vuosina 1924–1940. [[Suomen sisällissota|Sisällissodan]] aikaan von Frenckell toimi [[Tukholma]]ssa yhdessä [[Ossian Donner]]in kanssa [[valkoiset|valkoisen armeijan]] varainhankkijana.
 
Erik von Frenckell nousi urheilujohtajaksi heti palattuaan Saksasta opiskelujensa jälkeen. Hän oli perustamassa vuonna [[1914]] Pallokenttä Oy:tä, joka rakensi Helsingin [[Töölö]]ön entiselle kaalimaalle Suomen ensimmäisen kunnollisen jalkapallon peluuseen tarkoitetun nurmikentän. [[Töölön Pallokenttä|Töölön Pallokentän]] valmistuttua vuonna [[1915]] von Frenckell alkoi puhua [[stadion]]in saamisesta Helsinkiin. Hän teki [[maahockey]]ta tunnetuksi Suomessa vuonna 1915, vaikka laji ei vielä saanutkaan harrastajia.
[[Suomen Olympiakomitea]]n jäseneksi von Frenckell valittiin vuonna [[1919]]. Hänen jäsenyytensä kesti erittäin pitkään: 57 vuotta, aina vuoteen 1976. Hän toimi myös [[Suomen Palloliitto|Suomen Palloliiton]] puheenjohtajana vuosina 1918–1952, [[FIFA|Kansainvälisen jalkapalloliiton]] varapuheenjohtajana sekä vuosina 194819761948–1976 [[Kansainvälinen olympiakomitea|Kansainvälisen olympiakomitean]] jäsenenä. Hän sai FIFA:n pitämään vuoden 1927 kongressinsa Helsingissä.
 
[[Tiedosto:Helsinki1940 järjestelytoimikunta.jpg|thumb|XII olympiadin kisojen järjestely&shy;toimi&shy;kunta kesällä 1938: Erik von Frenckell (vas.), [[Mauno Pekkala]], [[Urho Kekkonen]], [[Jussi Tossavainen]], [[Ernst Krogius]], [[Jukka Rangell]], [[Johan Helo]] ja [[Hugo Österman]].]]
Apulaiskaupunginjohtajana olleessaan von Frenckell teki kaikkensa saadakseen [[olympialaiset|olympiakisat]] Helsinkiin. Hän oli [[Helsingin Olympiastadion#Stadion-säätiö|Stadion-säätiön]] ensimmäinen puheenjohtaja vuosina 1927–1977 ja toimi sekä vuoden [[Kesäolympialaiset 1940|1940]] järjestelytoimikunnan jasenenä eroten siitä keväällä 1939, mutta jatkoi perustetun Helsingin kaupungin olympiatoimiston päällikkönä eli n.s. ''"olympiakomissaarina"''. Vuoden [[Kesäolympialaiset 1952|Vuoden 1952]] kisoissa]] von Frenckell valiittiin olympialaisten järjestelytoimikunnan puheenjohtajaksi.
 
Toisen maailmansodan aikana von Frenckell toimi Helsingin kaupungin väestösuojelupäällikkönä 25.12.1939–15.3.1940 <ref> ''Kansallisarkisto Sörn: T 19585 / IV Ca'' </ref> ja [[majuri]]n arvoisena [[Porkkalan vuokra-alue|Porkkala]]n evakuointipäällikkönä syyskuussa 1944.
Rivi 42 ⟶ 40:
Suomen ensimmäisen autoilujärjestön, [[Suomen Autoklubi]]n, puheenjohtajana Erik von Frenckell toimi vuosina 1931–1956 ja tämän tehtävän jätettyään hänet nimitettiin klubin kunniapuheenjohtajaksi. Von Frenckell oli aktiivinen autoilun puolestapuhuja ja innokas automies itsekin, hän osallistui jo vuonna 1921 järjestettyyn Hangon ajoon.
 
[[Tammela]]an perustettiin vuonna [[1949]] [[Saaren kartano (Tammela)|Saaren kartanon]] maille jalkapalloilijoiden koulutus- ja kurssikeskus. Von Frenckell lahjoitti Palloliitolle maapalstan, ja paikka sai lahjoittajan mukaan nimekseen [[Eerikkilän urheiluopisto|Eerikkilä]]. Nykyistä urheiluopistoa käyttävät monien muidenkin lajien kuin jalkapallon harrastajat.
 
Erik von Frenckell oli Helsingin Raitiotie- ja Omnibusosakeyhtiön johtokunnan puheenjohtajana vuosina 1935–1945 ja johti puhetta HKL:n lautakunnassa vuodesta 1945 vuoteen 1960. Niinpä hän oli hyvin tarkka siitä, että hänen Vivica-tyttärensä (myöhemmin teatterinjohtaja [[Vivica Bandler]]) osti aina matkalipun.
Rivi 49 ⟶ 47:
 
==Katso myös==
* [[Frenckell|Vonvon Frenckell-suku]] -suku.
 
==Lähteet==
Rivi 66 ⟶ 64:
* {{edustajamatrikkeli|nro=910366}}
* {{Kansallisbiografia|id = 1853|nimi =Frenckell, Erik von (1887–1977). |tekijä =Kolbe, Laura |vapaa=|ajankohta =8.6.2004 |viitattu = }}
 
{{Tynkä/Poliitikko}}
 
{{DEFAULTSORT:Frenckell, von Erik}}