Ero sivun ”Villisika” versioiden välillä

 

== Piirteet ==

Aikuinen villisika on väritykseltään talvella ruskeanmusta tai mustanharmaa ja kesällä vaaleanharmaa. Sen tiheässä turkissa on paljon pitkiä harjaskarvoja. Talviturkki on lyhyt- ja tiheäkarvainen.<ref name="Nurminen1987"/> Karjun peitinkarvoitus voi keskikesällä olla hyvin vähäistä, ja eläin saattaa silloin näyttää vaalealta ja lähes kaljulta.<ref name="M&K2007">{{Lehtiviite | Tekijä= Malinen, Jere| Otsikko= Niskalaukaus| Julkaisu= Metsästys ja Kalastus| Ajankohta= 2007|Numero= heinäkuu| Sivut= 14–19| Julkaisija= Yhtyneet Kuvalejdet}}</ref> Pienet porsaat ovat harmaankeltaisen, vaaleanruskean ja valkoisen kirjavia. Villisikanaaras eli emakko painaa noin 100&nbsp;kilogrammaa,<ref name="metsästäjäliitto"/> ja suotuisalla alueella elävä aikuinen uros eli karju voi painaa Euroopassa 300&nbsp;kiloa<ref name="balticguide">{{Verkkoviite |Tekijä = Ovrag, Geogri|Nimeke = Villisika on Viron metsien kovanaama|Ajankohta = Tammikuu 2001|Osoite = http://www.balticguide.ee/01_01/luonto1.htm|Julkaisija = The Baltic Guide|Viitattu = 13.6.2007}}</ref> ja Aasian länsiosissa jopa noin 400&nbsp;kiloa<ref>{{Lehtiviite | Otsikko=Turkin villisikakanta voimissan | Julkaisu= Metsästys ja kalastus| Ajankohta= 2007 |Numero= tammikuu| Sivut= 24| Julkaisija= Yhtyneet Kuvalehdet}}</ref>. Suomessa elävät yksilöt painavat kuitenkin enintään 230&nbsp;kilogrammaa, ja Ruotsissa ne saavuttavat harvoin edes 200&nbsp;kilon painoa<ref name="M&K2006"/>. Villisian säkäkorkeus on 70<ref name="vsn1991">{{Verkkoviite |Osoite = http://www.myrsky.com/vsn/#VILLISIKA|Nimeke = Villisika|Tekijä = Haukkovaara, Olli|Selite = [http://replay.web.archive.org/20080827204802/http://www.myrsky.com/vsn/#VILLISIKA Teos Internet Archivessa]|Julkaisu = Valkeakosken seudun nisäkkäät|Ajankohta = 1991|Viitattu = 15.8.2010}}</ref>–110 senttimetriä, ja pituutta eläimen vartalolla voi olla 185 senttimetriä. Häntä on 17–26 senttiä, joskus jopa 40 sentin mittainen<ref name="Nurminen1987"/>. Karjuilla on suuret ja voimakkaat kulmahampaat.<ref name="Nummi88"/> Emakolla on kuusi paria nisiä.<ref name="Nurminen1987"/>

 

[[Kuva:Sus.scrofa.tracks.jpg|100px|thumb|left|Villisian jalanjälki.]]

Villisian jalanjäljet ovat samankaltaiset kuin kesysialla. Luonnossa nähtyinä ne saatetaan sekoittaa [[Hirvieläimet|hirvieläinten]] jälkiin. Eläin jättää maastoon paljon muunkinlaisia merkkejä itsestään, esimerkiksi tonkimisjälkiä ja kulku-uria.<ref name="metsästäjäliitto"/> Myös rypemiskuopat ja niiden viereisten kyljenkyhnytyspuiden saviset rungot erottuvat maastossa selvästi.<ref name="M&K2006"/>

 

== Levinneisyys ==