Wikipedia

Ero sivun ”Saksan Lounais-Afrikka” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaus:  seulottavat 
lisätty kansanmurhasta
Rivi 46:
|alaviite =
}}
'''Saksan Lounais-Afrikka''' ({{k-de|Deutsch-Südwestafrika}}) oli [[Saksan keisarikunta|Saksan keisarikunnan]] siirtomaa vuodesta 1884 vuoteen 1915 nykyisen [[Namibia]]n valtion alueella. Eurooppalaiset suurvallat jakoivat Afrikan keskenään siirtomaiksi [[Berliinin konferenssi (1884)|Berliinin konferenssi]]ssa vuonna 1884, mutta Saksa valtasi Lounais-Afrikan vasta muiden jälkeen ja piti sitä hallussaan vuoteen 1915. Se oli ainoa saksalainenSaksan siirtomaa, johon muutti merkittävä määrä saksalaisia siirtolaisia. [[Etelä-Afrikan unioni]]n joukot valloittivat alueen [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisessä maailmansodassa]] vuonna 1915. Sodan jälkeen alue päätyi [[Yhdistynyt kuningaskunta|Ison-Britannian]] hallintaan, ja vuonna 1919 siitä tehtiin [[Kansainliitto|Kansainliiton]] hyväksymä Etelä-Afrikan mandaatti.
[[Tiedosto:Kaiserliche zollabfertigungsstelle swakopmund namibia.jpg|150px|thumb|left|Saksan keisarikunnan vaakuna tullitoimipaikassa [[Swakopmund]]issa.]]
Saksan Lounais-Afrikan hallintokaupunkina toimi vuosina 1885–1891 [[Otjimbingwe]], vuosina 1891–1915 [[Windhoek]] ja vuonna 1915 [[Grootfontein]]. Siirtomaa oli 835 100 neliökilometrin suuruinen. Vuonna 1902 sen asukasluku oli noin 200 000, josta noin 2 500 oli saksalaisia. Vuoteen 1914 mennessä siirtomaahan oli saapunut yli 9 000 saksalaista.
 
==Kansanmurha==
Saksan imperialistinen politiikka Lounais-Afrikassa oli erittäin brutaalia. Saksalaiset ajautuivat konfliktiin paikallisen Herero kansan kanssa, jonka jälkeen saksalaiset alkoivat järjestelmällisesti tuhota alkuperäisväestöä. Saksalaiset kerkesivät tappaa hereroja ampumalla, myrkyttämällä ja näännyttämällä kuuden kuukauden ajan, kunnes Saksasta saapui käsky lopettaa kansanmurha. Ennen kansanmurhan alkua Namibiassa oli arviolta 75 000−90 000 hereroa, kun sen jälkeen heitä oli jäljellä enää 29 000. Suuri osa jäljelle jääneistä hajaantui muuttaen muualle ja tässä yhteydessä moni siirtyi nykyiseen Botswanaan, joka oli tuolloin Britannian siirtomaa.
Saksan imperialistinen politiikka Lounais-Afrikassa oli raakaa. Sitä on sanottu 1900-luvun ensimmäiseksi kansanmurhaksi. Saksalaiset tuhosivat alkuperäisväestöä [[Hererot|herero-]] ja [[Namat|nama-kansaa]] järjestelmällisesti. Puukeihäin aseistettuja kapinoivia hereroja vastassa oli konekiväärein varustautuneet saksalaiset. Perustetuilla keskitysleireillä kuoli ihmisiä nälkään, ja vainajien pääkalloja lähetettiin rotuhygienisiin tutkimuksiin Saksaan. Hereroja ja muuta alkuperäisväestöä surmattiin arviolta 65&nbsp;000−100&nbsp;000. Heitä raiskattiin, surmattiin ampumalla, myrkyttämällä ja näännyttämällä neljä vuotta.<ref name="hssillanpää">{{Verkkoviite| Osoite = http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005065036.html|Tekijä = Sami Sillanpää|Nimeke = Saksa aikoo tunnustaa viime vuosisadan ensimmäisen kansanmurhan|Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 28.1.2017 | Viitattu = 29.1.2017}}</ref>. Kansanmurhan jälkeen heitä oli jäljellä 29&nbsp;000 Suuri osa jäljelle jääneistä hajaantui muualle, ja tässä yhteydessä moni siirtyi nykyiseen Botswanaan,{{Lähde}} joka oli tuolloin Britannian siirtomaa.
 
Saksalaiset asuttivat alkuperäisasukkaiden maat, ja maita on edelleen heidän jälkeläistensä hallussa. Saksankielisiä on Namibiassa noin 20&nbsp;000. Hereroja on nykyisin noin 20&nbsp;000 ja nama-kansaa 16&nbsp;000.<ref name="hssillanpää"/>
 
Saksa on vältellyt tapahtumien tunnustamista kansanmurhaksi, kunnes heinäkuussa 2016 ulkoministeri [[Frank-Walter Steinmeier]] käytti sanaa "kansanmurha" asiasta puhuessaan. Viralliset neuvottelut korvauksista aloitettiin tammikuussa 2017. Saksa haluaisi antaa korvaukset kehitysapuhankkeina, sen sijaan Namibiassa vaaditaan rahallista korvausta. Tuhottujen kansojen jälkeläisten edustajia ei ole otettu neuvotteluihin.<ref name="hssillanpää"/>
 
==Katso myös==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Saksan_Lounais-Afrikka”