Ero sivun ”Mysteerinäytelmä” versioiden välillä

[[Kuva:Mystery_play_001.jpg|thumb|right|200px|Taiteilijan näkemys mysteerinäytelmän esittämisestä [[Flanderi]]ssa 1400-luvulla.]]

'''Mysteerinäytelmä''' tarkoittaa keskiaikaista[[keskiaika]]ista [[Raamattu|raamatullisiin]] aiheisiin pohjautuvaa näytelmää[[näytelmä]]ä, joka esitetään [[Kirkko (rakennus)|kirkossa]] tai sen edessä mutta on riippumaton seremoniasta. Mysteerinäytelmien edeltäjiä olivat [[miraakkeliMiraakkelinäytelmä|miraakkelit]]t, jotka keskittyijätkeskittyivät esittämään [[pyhimys]]ten elämää ja ihmeitä. Varhaisimmat mysteerinäytelmät tunnetaan 1100-luvulta. Näytelmälajin suosion käynnisti paavi [[Urbanus IV]] perustamalla kevään ja Kristuksen ylösnousemuksen kunniaksi Herran Ruumiin juhlan ([[Pyhän ruumiin juhlapäivä|Corpus Christi]]) vuonna 1264.<ref name="koppa">[https://koppa.jyu.fi/avoimet/taiku/kirjallisuuden_aikajana/Keskiaika/groteskia-draamaa/miraakkelit-ja-mysteerit Miraakkelit ja mysteerit]. Koppa]. viittattuViitattu 20.5.2012.</ref>

Kristuksen Ruumiin juhla paisui 50-osaiseksi spektaakkeliksi, jonka näytelmissä kerrottiin koko kristillinen maailmanhistoria maailman luomisesta [[tuomiopäivä]]än asti. Euroopassa [[ammattikunta|ammattikunnilla]] oli tapana ottaa vetovastuu näytelmistä ja samalla esitellä omia tuotteitaan. Esimerkiksi kultasepät valmistivat kuninkaiden korut ja leipurit leipoivat viimeisen ehtoollisen. Pääosia esittivät uskonnollisten [[kilta|kiltojen]] jäsenet. Tehosteista vastasivat omat ammattimiehet, "salaisuuksien”salaisuuksien herrat"herrat”, jotka saivat enkelit[[enkeli]]t lentämään ja [[Helvetti kristinuskossa|helvetin]] syöksemään tulta.<ref name="koppa"></ref>