Ero sivun ”Lehdykkä” versioiden välillä

Lehdyköihin jakautunut lehti voi olla [[Lehtimuoto|lehtimuodoltaan]] joko parilehdykkäinen, jolloin lehdykät ovat järjestäytyneet pareittain lehden rankaan, tai sormilehdykkäinen, jolloin lehdet kiinnittyvät pistemäisesti [[Lehtiruoti|lehtiruodin]] päähän. SekäOmina parilehdykkäisetlehtimuotoinaan ettävoidaan sormilehdykkäisetmyös lehdet voivat olla myöserottaa useampaan kertaan pari- tai sormilehdykkäisiä,sormilehdykkäiset jolloin lehdykät ovat jakautuneet vastaavasti edelleen pikkulehdyköiksilehdet. Välillä jotkin lehdykät saattavat olla kiinni toisissaan, mikä voi olla seurausta siitä, että lehdykät ovat olleet ensin yhtä, yhtenäistä lehteä, ja lehden varttuessa tapahtuva lehdyköiksi jakautuminen ei ole tapahtunut täydellisesti ja jotkin lehdykät ovat jääneet kiinni toisiinsa. Yhdessä olevia lehdyköitä voi olla niin parilehdykkäisissä kuin sormilehdykkäisissäkin lehdissä, ja ne voivat hankaloittaa lehdyköiksi jakautumisessa mahdollisesti olevan jakautumissymmetrian havaitsemista. Yhdessä olevia lehdyköitä voi tavata esimerkiksi [[Vuohenputki|vuohenputkella]] (''Aegopodium podagraria'').

Sormilehdykkäisiä lehtiä voidaan nimetä niiden lehdyköiden määrän mukaan, jolloin lehti voi olla esimerkiksi kolmisorminen tai viisisorminen. Sormilehdykkäiset lehdet voivat myös jakautua edelleen useampaan kertaan sormilehdykkäisiksi. Eri tavoin sormilehdykkäisiä lehtiä omaavia kasvilajeja ovat esimerkiksi [[hevoskastanja]] (''Aesculus hippocastanum''), [[säleikkövilliviini]] (''Parthenocissus inserta''), [[komealupiini]] (''Lupinus polyphyllus'') ja [[ahomansikka]] (''Fragaria vesca'').