Ero sivun ”Lehtimuoto” versioiden välillä

Lehti voi olla myös jakautunut useiksikin erillisiksi [[Lehdykkä|lehdyköiksi]], jolloin kaikki lehdykät yhdessä muodostavat yhden lehden. Lehdyköiksi jakautuminen voi olla tapahtunut useaankin kertaan, esimerkiksi [[Kotipihlaja|kotipihlajalla]] (''Sorbus aucuparia'') yhteen kertaan, [[Kivikkoalvejuuri|kivikkoalvejuurella]] (''Dryopteris filix-mas'') kahteen kertaan ja [[Hiirenporras|hiirenportaalla]] (''Athyrium filix-femina'') lähes kolmeen kertaan. Lehdyköiksi jakautuneet lehdet voivat olla lehdyköiltään joko tasaparisia, jolloin jokaiselle lehdykälle on symmetrisesti sitä vastaava lehdykkä, tai päättöparisia, jolloin lehden kärjessä on yksi pariton lehdykkä.

 

 

[[Kuva:Leaf morphology numbered.png|thumb|500px|<!-- I-kuvassa 8, 9, 23, 40 kuvaavat ennemminkin lehtiasentoa tai lehden kiinnittymistä varteen kuin lehtimuotoja. -->'''I Lehtimuotoja ja lehtiasentoja:''' <!-- osaako joku täydentää? --> 1. tasasoukka, 2. puikea, epäsymmetrinen, 3. pyöreä, 4. vinoneliömainen, 5. puikea, pitkäsuippuinen, 6. munuaismainen, 7. soikea, 8. ruusukkeellinen lehtiasento, 9. vuorottainen lehtiasento, 10. suikea, keihästyvinen, 11. sormijakoinen, 12. lusikkamainen, 13. puikea, otakärkinen, 14. suikea, 15. pariosainen tai syvään liuskoittunut, 16. suikea, nuolityvinen, 17. kaksi kertaa parilehdykkäinen, tasaparinen, 18. pitkänomainen, suikea, 19. kilpimäinen, 20. suikea, teräväkärkinen, 21. herttamainen, 22. pariosainen, 23. sepivä lehtiasento, 24. sormilehdykkäinen, kolmisorminen, 25. kielimäinen, 26. vastapuikea, lanttokärkinen, 27. parilehdykkäinen päättöparinen, 28. kolme kertaa parilehdykkäinen, 29. kolmiomainen, 30. vastapuikea, 31. parilehdykkäinen, tasaparinen, 32. vastapuikea, tylppäkärkinen, 33. sormiosainen, 34. soikea, 35. parijakoinen tai pariliuskainen, 36. puikea, vinotyvinen, 37. soikea, 38. parilehdykkäinen tasaparinen, 39. munuaismainen, 40. kiehkurainen lehtiasento.<br />