Ero sivun ”Konnanulpukka” versioiden välillä

Konnanulpukan pitkähkö [[juurakko]] on vaakasuora ja 1–2 cm paksu. Kaikki [[Lehti (kasvitiede)|lehdet]] ovat korvakkeettomia, ja niiden [[Lehtiruoti|ruotien]] ilmaontelot ovat samankokoisia. Uposlehtien lapa on pyöreähkö ja kurttuinen. Kelluslehtien ruoti on litteähkö, tummahkonvihreä lehtilapa [[Lehtimuoto|pitkänpyöreä]], kooltaan 8–12 x 6–9 cm ja alta karvainen. Lehtilavan suonet ovat näennäisen halkihaaraisia ja päättyvät lehtilaitaan. [[Kukka]] on keltainen, pallomainen ja 1,5–3,5 cm leveä. [[Verhiö]] on viisi tai joskus harvoin kuusilehtinen. Kaikki verholehdet ovat ulkopinnaltaan vihreitä. [[Terälehti]]ä on 8–13 kappaletta, ja ne ovat 1/5–1/4 verholehtien pituudesta. [[Emi]]n sikiäin on kehänpäällinen. Emin ”kärsämäinen” luottilevy on väriltään keltainen, 4–6 mm leveä, tähtimäinen ja reunoiltaan syvämutkainen. Selvästi luottilevyn pinnasta koholla olevia luottisäteitä on 8–11 kappaletta, ja ne ulottuvat levyn reunoihin saakka. Suomessa konnanulpukka kukkii kesä-elokuussa. Vedenpinnalla kypsyvien hedelmien sisällä on noin 3 mm pitkiä [[siemen]]iä.<ref>Retkeilykasvio 1998, 64–65.</ref>