Versio 26. tammikuuta 2017 kello 18.56 muokkaa Tutkamestari (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 3 149 muokkausta p lähde ← Vanhempi muutos		Versio 26. tammikuuta 2017 kello 21.43 muokkaa kumoa Tutkamestari (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 3 149 muokkausta Väärässä olin jälleen, korjasin, merkitsin lähteet. Uudempi muutos →
Rivi 3: '''Kiertoliittymä''' eli '''liikenneympyrä''' on [[tie\|teiden]] tai [[katu]]jen risteyskohtaan rakennettu [[ympyrä]]nmuotoinen liittymäjärjestely, jonka liikennevirta oikeanpuoleisen liikenteen maassa on vastapäivään ja vasemmanpuoleisen liikenteen maassa myötäpäivään. Kiertoliittymässä kiertää yksi- tai useampi samansuuntainen ajokaista. Ajoratojen lisäksi on yleensä erillinen kevyen liikenteen väylä, jossa kiertosuunta on sama kuin ajoradalla. Liittymään tulevien ajoratojen yli on yleensä suojatiet.<ref name="kierto">{{Verkkoviite \| Osoite = http://alk.tiehallinto.fi/kiertol/kiertol.htm \| Nimeke = Kiertoliittymä\| Tekijä = Tiehallinto\| Tiedostomuoto = \| Selite = \| Julkaisu = \| Ajankohta = \| Julkaisupaikka = \| Julkaisija = \| Viitattu = 25.1.2017 \| Kieli = suomeksi}}</ref> Kiertoliittymää ei ole liikennesäännöissä erikseen määritelty vaan se määräytyy kiertoa osoittavilla merkeillä, jotka eri maissa ovat erilaisia. Kaikissa maissa väistämisvelvollisuutta kiertoliittymässä ei ole liikennemerkillä erikseen osoitettu. Suomessa kiertoliittymä merkki numero 166 asetetaan vain siinä tapauksessa, että kiertoliittymä ei muuten ole havaittavissa selvästi. Merkki ei osoita etuajo-oikeussuhteita liikenneympyrässä. Se vahvistettiin sääntöineen Liikenneministeriön päätöksellä 384/1994<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1994/19940384 \| Nimeke = Liikenneministeriön päätös liikenteen ohjauslaitteista annetun liikenneministeriön päätöksen muuttamisesta \| Tekijä = Ole Norrback, Olli Hintikka\| Tiedostomuoto = \| Selite = \| Julkaisu = finlex.fi\| Ajankohta = 5. toukokuuta 1994\| Julkaisupaikka = Helsinki\| Julkaisija = Finlex\| Viitattu = 26.1.2017 \| Kieli = suomeksi}}</ref>. Mikä tahansa ympyrän muotoinen tie risteyksineen ei ole liikenneympyrä, jos sitä ei ole liikenneympyrää, eli kiertoliittymää tarkoittavalla liikennemerkillä osoitettu. Jos myöskään väistämisvelvollisuutta ei ole liikennemerkillä erikseen säädelty, väistää oikeanpuoleisessa liikenteessä vasemmalta tuleva ja vastaavasti vasemmanpuoleisessa liikenteessä oikealta tuleva. Jos pakollista kiertosuuntaa ei ole liikennemerkillä määrätty, saa ympyrätietä ajaa kumpaankin suuntaan ja kääntyä kyseisen maan kääntymissäännöillä. Jos ympyrätie on kyllin suuri, siinä saattaa olla myös alueita, jotka eivät ole risteysaluetta ja pysäköinti tai pysähtyminen saattaa olla luvallista. Suomessa kiertoliittymät rakennetaan niin, että erehdystä ei pääse tulemaan. Väistämisvelvollisuutta, joka koskee myös kiertoliittymässä ajavan väistämistä, osoittava kärkikolmio numero 231 asetetaan Suomessa aina kiertoliittymään tulevalle väylälle. Merkki ja sen säännöt vahvistettiin asetuksella 238/1994<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1994/19940328 \| Nimeke = Asetus tieliikenneasetuksen muuttamisesta\| Tekijä = Martti Ahtisaari, Ole Norrback\| Tiedostomuoto = \| Selite = \| Julkaisu = finlex.fi\| Ajankohta = 29. huhtikuuta 1994\| Julkaisupaikka = Helsinki\| Julkaisija = Finlex\| Viitattu = 26.1.2017 \| Kieli = suomeksi}}</ref>. Jalankulku ja pyöräily kiertoliittymän ajoradalla on kielletty, jos sitä varten on liikennemerkein osoitetut kevyen liikenteen väylät. Kiertoliittymä on kokonaisuudessaan risteysaluetta, joten siihen ei saa pysähtyä, eikä pysäköidä.<ref name="kierto"/>

Ero sivun ”Kiertoliittymä” versioiden välillä