Ero sivun ”Adelaïde Ehrnrooth” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
muotoiluja |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
[[Tiedosto:Adelaide Ehrnrooth.jpg|thumb|Adelaïde Ehrnrooth.]]
'''Lovisa Adelaïde Ehrnrooth''' ([[17. tammikuuta]] [[1826]] [[Nastola]] – [[
Ehrnrooth oli ensimmäisiä suomalaisia, jotka nostivat kysymyksen [[äänioikeus|naisten äänioikeudesta]] esille. Hän esitteli vuonna [[1869]] brittiläisen filosofin [[John Stuart Mill]]in tutkielmaa ''Naisen asema'', joka käsitteli sukupuolten välistä tasa-arvoa, ''[[Helsingfors Dagblad]]'' -lehdessä.<ref name="hd1"/><ref name="hd2"/><ref name="hd3"/><ref name="hd4"/>
Ehrnrooth käsitteli myös romaaneissaan yhteiskunnallisia asioita. Teokset ''Bilder ur familjekretserna i Finland'', ''Dagmar'', ''Tiden går och vi med den'' ja ''Hvardagslifvets skuggor och dagrar'' käsittelivät kaikki vahvoja naisia, jotka eivät suostu naimisiin pelkästään ympäristön paineesta. Romaanissa ''Många döttrar'' Ehrnrooth ottaa esille myös naisen ammattiuran. Adelaïde Ehrnrooth oli perustamassa sekä Suomen Naisyhdistystä vuonna 1884 että Naisasialiitto Unionia vuonna 1892.
Adelaïde Ehrnroothin isä [[Gustaf Adolf Ehrnrooth|Gustaf Adolf]] ja veljet [[Gustaf Robert Ehrnrooth|Gustaf Robert]] ja [[Johan Casimir Ehrnrooth|Johan Casimir]] olivat suomalaisia kenraaleita.
| |||