Ero sivun ”Pirkanmaan maakunta” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Talouslukuja päivitetty, Ahvenanmaa laskettu "maakunnaksi", joten Pirkanmaan BKT per asukas oli v. 2014 seitsemänneksi korkein. |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 279:
[[Kuva:Sastamalan kirkko tielta.jpg|thumb|250px|Sastamalan keskiaikainen Pyhän Marian kirkko sijaitsee Rautaveden rannalla.]]
Pirkanmaan kehitykselle olivat merkittäviä pohjoiseen avautuvat vesireitit sekä alueen halki lännestä itään kulkevat vesi- ja maantiet. Rautakaudella ja varhaiskeskiaikana vesi- ja maantieverkon solmukohta oli Nokian–Viikin tienoilla ja Pirkkalankylässä. Kun maanteiden käyttö yleistyi, tieverkon risteyskohta muotoutui
1000-luvulla Pirkanmaan alueen asutus oli keskittynyt [[Kokemäenjoki|Kokemäenjoen]] varrelle Sastamalaan sekä nykyisen Nokian paikkeille ja [[Pyhäjärvi|Pyhäjärven]] etelärannalle.<ref name=":0" /> Varsinais-Suomessa ja Hämeessä 1000-luku oli levotonta aikaa. Tutkijat ovat huomioineet, että kyseisiltä alueilta on löydetty runsaasti maahan kätkettyjä hopea-aarteita. Satakunnan historiallisesta maakunnasta eli myös nykyisen Pirkanmaan alueelta tällaisia löytöjä on niukalti. On päätelty, että alue oli verrattain rauhallista ja turvallista.<ref name="kp29"/> 1300-luvulla nykyistä Pirkanmaata alettiin kutsua [[Ylä-Satakunta|Ylä-Satakunnaksi]]. Pohjanlahden rannikolla ja Pohjanmaalla yläsatakuntalaisia pidettiin hämäläisinä. Pohjanlahden rannikolle asettuneet ruotsalaiset uudisasukkaat sanoivat valloittamiensa metsäalueiden sijainneen Hämeessä, ”in Tavastia”. Varhaisin todiste tästä on vuodelta 1303.<ref>''Kotiseutuni Pirkanmaa'', s. 28.</ref> Maakuntakäräjiä varten alueen asukkaat kokoontuivat [[Hämeen linna]]an. Nykyajan Pirkanmaasta kuitenkin vain eteläosa on kuulunut [[Linnalääni|Hämeen linnan lääniin]].<ref name=":0" />
| |||