Wikipedia

Ero sivun ”Franciscus Assisilainen” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p Käyttäjän 85.76.45.150 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Limonaia tekemään versioon.
MsaynevirtaBOT (keskustelu | muokkaukset)
13 545 muokkausta
p kuvakoon määr pois, -w using AWB
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|kertoo historiallisesta henkilöstä. [[Franciscus Assisilainen (ooppera)|Franciscus Assisilainen]] on myös Olivier Messiaenin ooppera.}}
[[KuvaTiedosto:Giotto - Legend of St Francis - -15- - Sermon to the Birds.jpg|thumb|250px|Franciscus Assisilainen saarnaa linnuille. [[Giotto di Bondone|Giotton]] maalaama fresko.]]
'''Franciscus Assisilainen''', "''Jumalan pieni köyhä''", (''"Poverello"'', oikealta nimeltään '''Giovanni Francesco di Bernardone''') ([[1181]] tai [[1182]] – [[3. lokakuuta]] [[1226]]) perusti [[fransiskaanit|fransiskaanisen]] veljeskunnan. Paavi [[Gregorius IX]] julisti hänet [[pyhimys|pyhimykseksi]] [[16. heinäkuuta]] [[1228]]. Franciscus Assisilaisen [[pyhimyskalenteri]]n mukainen muistopäivä on [[4. lokakuuta]], joka on myöhemmin hänen vuokseen otettu myös [[eläinten päivä|kansainväliseksi eläinten päiväksi]].
 
== Elämä ==
Rivi 7:
Franciscus oli rikkaan kangaskauppiaan, Pietro di Bernardonen, poika italialaisesta [[Assisi]]n pikkukaupungista. Franciscus vietti nuoruudessaan, aina 25-vuotiaaksi asti, ylellistä ja nautiskelevaa elämää. Hän sai helposti ystäviä ja vietti vilkasta seuraelämää. Francescon äiti halusi, että hänen poikansa olisi hyväsydäminen ja auttaisi köyhiä. Francescon isä sitä vastoin halusi poikansa rikastuvan kauppiaana tai hankkivan sotilaana perheelleen aatelisarvon.
 
Franciscus osallistui vuonna [[1202]] sotaan naapurikaupunkia [[Perugia]]a vastaan, mutta joutui vuodeksi sotavankeuteen. Vankeudesta ja sairastumisesta toivuttuaan Francesco oli valmis lähtemään jälleen sotaretkelle, tällä kertaa Apuliaan. Matka keskeytyi kuitenkin [[Spoleto]]ssa kun hän koki saaneensa Jumalalta sisäisen kutsun ja palasi takaisin. Franciscus koki varsinaisen kääntymyksen ollessaan pyhiinvaellusmatkalla [[Rooma]]an. Hän kohtasi inhottuun [[lepra]]an (spitaaliin) sairastuneita ja alkoi hoitaa heitä. Franciscus sai kutsun korjata kirkkoa. Hän ryhtyi kunnostamaan Assisin lähellä sijaitsevaa raunioitunutta Porziuncolan kappelia ja käytti siihen myös isänsä rahaa.
 
Isä ei hyväksynyt poikansa muutosta ja rahojen tuhlausta, jolloin Franciscuksen sanotaan ojentaneen vaatteensa hänelle. Franciscus sanoi, että tästä lähtien hänellä on vain yksi Isä – Hän, joka on Taivaassa.
 
Franciscus pääsi lopulliseen varmuuteen tehtävästään osallistuessaan messuun [[24. heinäkuuta]] [[1208]]. Tällöin hän kuuli papin lukevan Raamatusta evankeliumin kohtaa, jossa Jeesus lähettää opetuslapsensa matkaan sanoen: "Älkää ottako matkalle mukaanne mitään – ei sauvaa, ei laukkua, ei leipää eikä rahaa. Älkää ottako toista paitaakaan." (Luuk 9:3) Tämän kuultuaan Franciscus riisui kenkänsä, heitti pois sauvansa ja kukkaronsa ja vaihtoi nahkavyönsä köyteen.
 
Franciscus ryhtyi saarnaamaan ja sai mukaansa muita. Hän perusti seuraajineen tukikohdan edellä mainittuun pieneen kappeliin lähelle Assisia. Kappelin ympärille rakennettiin vuosina [[1569]]–[[1679]]1569–1679 suurempi kirkko, Enkeleiden Pyhän Marian basilika (''S. Maria degli Angeli'').
 
Franciscus laati ystävilleen absoluuttista sekä henkilökohtaista että yhteisöllistä köyhyyttä edellyttävän säännön, jonka ytimessä oli kolme [[Uusi testamentti|Uuden testamentin]] kohtaa:
Rivi 22:
Paavi [[Innocentius III]] antoi suullisen hyväksyntänsä säännölle vuonna 1209 tai 1210. Lopullinen sääntö sai paavi [[Honorius III]]:n vahvistuksen 29. marraskuuta 1223.
 
Noudattaen Raamatun lähetyskäskyä Franciscus lähti ristiretkeläisten mukaan vieraillen 1219–1220 Egyptissä, Syyriassa ja Pyhällä Maalla. Franciscuksen kerrotaan todistaneen uskonsa sulttaanin edessä kävelemällä tulen päällä.
 
[[Jouluevankeliumi|Jouluseimiasetelman]] perinne sai alkunsa Franciscuksen rakentaessa ensimmäinen seimiasetelman vuonna 1223 maalaistalon talliin italialaiseen Greccion kylään.
 
Fransiskaanisen liikkeen noudattaman apostolisen elämäntavan ytimen Franciscus kuvasi seuraavasti: ”Missä on lepoa ja mietiskelyä, siellä ei ole huolta eikä harhailua”. Luostariin vetäytyjille Franciscus sanoi: ”Menkää maailmaan, ihmisten luo, osoittakaa rakkautenne teoissa ja totuudessa”. Veljien ei pitänyt eristäytyä luostareihin vaan elää työstä saamiensa almujen varassa. Tärkeä Franciscuksen opetus oli seuraava: ”Älkää pitäkö omaa tietänne ainoana tienä Jumalan luo”.
 
Kaksi vuotta ennen kuolemaansa Franciscus keskittyi rukoukseen ja paastoon 40 päivän ajan. Tällöin hänen kerrotaan kokeneen La Vernan vuorella [[stigmatisaatio]]n, eli saaneen käsiinsä ristiinnaulitun Kristuksen haavat. Elämänsä loppuaikoina Franciscus oli jo hyvin sairas, mutta hän kirjoitti vielä kuuluisan "[[Aurinkolaulu]]n" eli kaikkien luotujen ylistyksen,<ref>"Luotujen ylistys eli veli auringon laulu" (1224/25) – tunnetaan myös nimellä Aurinkolaulu</ref> jossa kuvastuu Franciscuksen ajatus Jumalasta, joka on läsnä kaikissa luoduissaan eli [[panenteismi]] erotuksena [[panteismi]]sta. ▼
 
▲Kaksi vuotta ennen kuolemaansa Franciscus keskittyi rukoukseen ja paastoon 40 päivän ajan. Tällöin hänen kerrotaan kokeneen La Vernan vuorella [[stigmatisaatio]]n, eli saaneen käsiinsä ristiinnaulitun Kristuksen haavat. Elämänsä loppuaikoina Franciscus oli jo hyvin sairas, mutta hän kirjoitti vielä kuuluisan "[[Aurinkolaulu]]n" eli kaikkien luotujen ylistyksen,<ref>"Luotujen ylistys eli veli auringon laulu" (1224/25) – tunnetaan myös nimellä Aurinkolaulu</ref> jossa kuvastuu Franciscuksen ajatus Jumalasta, joka on läsnä kaikissa luoduissaan eli [[panenteismi]] erotuksena [[panteismi]]sta.
 
Eläimet ja luonto olivat Franciscukselle tärkeitä. Katolinen kirkko onkin valinnut hänet luonnonsuojelun suojeluspyhimykseksi. ”Niin kauan kun maailmassa on lapsia, kukkia ja lintuja, niin kauan on toivoa”, Franciscus sanoi. Franciscuksen mukaan Paratiisia ei voinut kuvitella ilman eläimiä, ilman lintuja, ilman laulua ja soittoa. Tradition mukaan Franciscus olisi saarnannut myös eläimille. Erään kertomuksen mukaan Gubbion kaupungin asukkaat pelkäsivät sutta, joka oli aiheuttanut jo paljon pahaa. Franciscukselta pyydettiin apua. Hän tapasi suden ja puhutteli sitä lempeästi. Franciscus sopi suden kanssa, eikä se enää myöhemmin ahdistellut kaupunkilaisia. Kaupunkilaisten ei tarvinnut siis tappaa sutta.
 
==Kirjallinen tuotanto==
[[FileTiedosto:Francesco - Fioretti, 1476-1479 - 1571894 if00284200 Scan00003.jpg|thumb|''Fioretti'']]
Avaimen Franciscuksen spiritualiteettiin tarjoavat luonnollisesti hänen omat kirjoituksensa. Niitä on säilynyt suhteellisen runsaasti; ne on julkaistu myös suomennoksena. Franciscuksen säilynyt tuotanto on pääosin latinankielistä. Sen kieli on saanut hyvin runsaasti vaikutteita Raamatun latinankielisestä käännöksestä (''versio vulgata''), jonka tunteminen on välttämätöntä Franciscuksen ymmärtämiseksi.
 
* "Kehotussanat" &ndash; ilmeisesti eri aikoina syntyneitä ja Franciscuksen elinaikana yhteen koottuja lausumia.
Rivi 64 ⟶ 63:
 
== Franciscusta koskeva kirjallisuus keskiajalla ==
Kaikki Franciscuksen opetus ei päätynyt hänen omiin kirjoituksiinsa. Monet hänen elämänsä episodit ja hänen opetuksensa tunnetaankin ainoastaan hagiografisen kirjallisuuden perusteella.
 
Varhaisinta kerrostumaa Franciscus-kirjallisuudessa edustavat veli [[Tuomas Celanolainen|Tuomas Celanolaisen]] laatimat kaksi elämäkertaa sekä selvitys Franciscuksen ihmeistä. Sääntökunnassa kanonisen aseman saavuttivat kuitenkin kenraaliministeri Bonaventuran kirjoittamat legendat, joiden tuli korvata kaikki aikaisemmat Franciscuksen elämää kuvaavat tekstit.
Rivi 71 ⟶ 70:
 
== Kirjallisuutta ==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Franciscus Assisilainen | Nimeke=Kutsu köyhyyteen: Kootut kirjoitukset | Selite=Johdanto, suomennos, selitykset: Seppo A. Teinonen. Hengen tie 4 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjaneliö | Vuosi=1981 (2. painos 2005, Pyhiinvaeltaja-sarja) | TunnisteIsbn =ISBN 951-600-545-4}}
* {{Kirjaviite | Nimeke=Pyhän Franciscuksen kukkaset | Selite=Johdanto, suomennos, selitykset Seppo A. Teinonen | Julkaisija=Kirjapaja | Vuosi=1986}}
* {{Kirjaviite | Nimeke=Franciscus Assisilaisen sanoma. Perugian legenda | Selite=Johdanto, suomennos, selitykset Seppo A. Teinonen | Julkaisija=Katolinen tiedotuskeskus | Julkaisupaikka=Helsinki | Vuosi=1988}}
* Flood, David: "Fransiskaaniliikkeen synnyn yhteiskunnallinen luonne", teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Lehtonen, Tuomas M. S. (toim.) | Nimeke=Keskiajan kevät. Kirjoituksia eurooppalaisen kulttuurin juurista | Julkaisija=WSOY | Julkaisupaikka=Porvoo - Helsinki - Juva | Vuosi=1997 | Sivu=163–186}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Kazantzakis, Niko | Nimeke=Pyhä köyhyys | Selite=Romaani Fransiskus Assisilaisen elämästä. Suom. Aarno Peromies | Julkaisija=Tammi | Vuosi=1961 | TunnisteIsbn =ISBN 951-30-0636-0}}
 
== Lähteet ==
Rivi 90 ⟶ 89:
 
{{AAKKOSTUS:Franciscus Assisilainen}}
 
[[Luokka:Fransiskaanit]]
[[Luokka:Italialaiset kirjailijat]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Franciscus_Assisilainen”