Ero sivun ”Taistelu Norjasta” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kh
AirZero (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 44:
{{Katso myös|[[Tanskan valtaus]]}}
[[Tiedosto:German cruiser Blücher sinking.jpg|thumb|left|Blucher uppoaa Oslonvuonossa saatuaan osumia norjalaisten tykistötulesta ja torpedoista.]]
Saksalaiset joukot tukenaan noin 1&nbsp;000 lentokonetta hyökkäsivät Tanskaan ja Norjaan aikaisin yöllä 9. huhtikuuta 1940. Tanska vallattiin muutamassa tunnissa. Kaikkien aikojen ensimmäinen [[maahanlaskujoukot|maahanlaskuhyökkäys]] tehtiin [[Oslo]]n ja [[Stavanger]]in lentokentille Norjassa. Laivat laskivat sotilaita kuuteen eri kohteeseen. Norjan kuudella [[divisioona]]lla ei ollut panssarijoukkoja eikä tehokasta tykistöä, ja maan rannikkopuolustus oli huonosti varustettu. Kun Norjan armeijan ylipäällikkö Kristian Laake sai tiedon että saksalaiset sotalaivat liikkuivat [[Oslonvuono]]a pitkin kohti Norjan pääkaupunkia Osloa, hän ei aluksi suhtautunut tähän kovin vakavissaan. Useimmat Oslonvuonon linnakkeet (jotka olivat vanhoja ja puutteellisesti aseistettuja) antautuivat ilman vastarintaa tai vallattiin nopeasti, mutta ikivanha linnake Oscarsborg onnistui tykistötulella ja torpedoilla upottamaan raskaan risteilijä [[Blücher (risteilijä)|Blücherin]], joka vei mukanaan satoja sotilaita, jotkut arviot ovat puhuneet jopa tuhannesta saksalaisesta.<ref name="Jörgensen"/><ref name="Hastings46">Hastings, s.&nbsp;46</ref> Henkiinjääneet saksalaiset uivat rantaan, missä norjalaiset vangitsivat heidät hetkeksi. Vangiksi joutui myös Oslon hyökkäystä komentava kenraali Erich Engelbrecht.<ref name="Hastings46">Hastings, s.&nbsp;46</ref> Tämä viivästytti hieman saksalaisten Oslon valtausta, ja Norjan [[Haakon VII|Kuningas Haakon]] pystyi tämän seurauksena pakenemaan [[Elverum]]iin hallituksensa kanssa. Saksalaisia laskuvarjojääkäreitalaskuvarjojääkäreitä lähetettiin Elverumia kohti vangitsemaan kuningas ja maan tärkeimmät poliitikot,<ref name="Jörgensen" /> mutta he joutuivat norjalaisten väijytykseen ja pakenivat sekasorrossa, menettäen komentajansa, kapteeni Eberhard Spillerin.<ref name="Jörgensen"/><ref name="Hastings48-50"/>
 
Narvikin edustalla kaksi vanhaa norjalaista rannikkopuolustusalusta, ''Eidsvold'' ja ''Norge'', tekivät vastarintaa kolmelle saksalaislaivalle, joka kuljetti kenraali [[Eduard Dietl]]in joukkoja Narvikiin. ''Eidsvold'' ampui varoituslaukauksen saksalaista ''Heidkampia'' kohti. Saksalaissaattuetta komentava [[Friedrich Bonte]] lähetti norjalaisalukseen neuvottelijan. Norjalaiset kieltäytyivät päästämästä saksalaisia satamaan. Saksalaisten neuvottelija lähti ''Eidsvoldista'', ja tämän jälkeen ''Heidkamp'' upotti aluksen ampumalla siihen kolme torpedoa. ''Norge'' alkoi tämän jälkeen tulittaa toista saksalaisalusta, ''Arminia'', mutta tuloksettomasti. ''Armin'' laukaisi torpedoja, jotka upottivat myös ''Norgen''. Taistelussa kuoli satoja norjalaisia uppoavien laivojen mukana.<ref name="Jörgensen"/> Tämän jälkeen saksalaiset ajoivat Narvikin satamaan.<ref name="Jörgensen"/> Narvikissa oli vain heikko maapuolustus, ja kaupungin oli antauduttava ilman taistelua. Seuraavina päivinä [[Ison-Britannian merivoimat|Kuninkaallinen laivasto]] teki Narvikin edustalla yllätyshyökkäyksiä Saksan laivasto-osastoja vastaan ([[Narvikin ensimmäinen taistelu]] 10. huhtikuuta ja [[Narvikin toinen taistelu]] 13. huhtikuuta).