Ero sivun ”Äänekkyystaso” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Xyzäö (keskustelu | muokkaukset)
Lisättiin suomenkielisiä lähteitä ja viitteitä
Xyzäö (keskustelu | muokkaukset)
Lisättiin lähteitä ja viitteitä. Täsmennettiin lähteitä ja viitteitä. Kirjoitettiin tekstiä selkeämmäksi.
Rivi 1:
'''Äänekkyystaso'''<ref name=kommunikaatioakustiikka121–131/><ref name=Hieman_akustiikkaa/><ref>Akustiikan sanasto, s.v. ''äänekkyystaso''. Metalliteollisuuden Keskusliitto 2001.<name=TJ/ref> eli kuuluvuustaso<ref name=FII/> ({{k-en|loudness level}}<ref name=kommunikaatioakustiikka121–131/>; tunnus '''''L<sub>N</sub>'''''<ref name=kommunikaatioakustiikka121–131/><ref name=FII/>) on [[akustiikka|akustiikan]] suure, joka kuvaa subjektiivista [[äänenvoimakkuus|äänenvoimakkuutta]].<ref name=kommunikaatioakustiikka121–131/>. Äänekkyystason yksikkö on [[fooni]]<ref name="NSS">''Nykysuomen sivistyssanakirja: Vierasperäiset sanat'', s. 122. Toimittanut Nykysuomen laitos. 12. painos. Helsinki: WSOY 1989. ISBN 951-0-09108-1</ref> eli [[foni]]<ref name=kommunikaatioakustiikka121–131/><ref name=SK/><ref>[http://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:foni ''Foni'': ''äänenvoimakkuuden mittayksikkö''.] TSK:nTieteen termipankki."</ref>, joka on määritelmän mukaan 1&nbsp;kHz:n [[taajuus|taajuiselle]] [[äänes|äänekselle]] yhtä suuri kuin ääneksen [[äänenpaine]]taso desibeleinä.<ref name=kommunikaatioakustiikka121–131/>. Foniasteikko on [[logaritmi|logaritminen]].<ref name=kommunikaatioakustiikka121–131/> Muilla taajuuksilla äänekkyystason ja äänenpainetason vastaavuus voidaan lukea vakioäänekkyyskäyrästöstä, joka on määritetty kokeellisesti.<ref name=kommunikaatioakustiikka121–131/><ref>[http://www2.siba.fi/akustiikka/?id=26&la=fi Akustiikan perusteet. Sanasto. Sibelius-Akatemia.]</ref><ref name=Hieman_akustiikkaa/><ref name=FII/>
 
== Vakioäänekkyyskäyrästö ==
[[Tiedosto:Lindos1.svg|thumb|Vakioäänekkyyskäyrästö: vaaka-akselilla taajuus ([[Hertsi|Hz]]), pystyakselilla äänenpainetaso ([[Desibeli|dB]]), käyrillä eri fonitasot.]]
Vakioäänekkyyskäyrästö (Munsonin–Fletcherin kuulokäyrät) kertoo, miten voimakkaana minkäkin äänitaajuuden ja minkäkin fysikaalisen voimakkuuden ääni koetaan.<ref name=kommunikaatioakustiikka121–131/>. Käyrästö kuvaa äänekkyystason äänen taajuuden ja äänenpainetason funktiona.<ref name=kommunikaatioakustiikka121–131/>. Käyrästö on määritetty [[Kuulokynnys|kuulokynnykseltä]] kuulon kipurajalle asti ja taajuuksilla noin 20–15&nbsp;000&nbsp;Hz.<ref name=kommunikaatioakustiikka121–131/><ref name=Hieman_akustiikkaa/><ref name=FII/><ref>[http://www.aanipaa.tamk.fi/voima_1.htm#mozTocId181363 Äänen voimakkuus. Kuulokäyrät. Äänipää.]</ref> Myös standardointijärjestö [[ISO]] on määritellyt äänekkyyskäyrästön standardissa ISO 226:2003<ref>[http://www.iso.org/iso/home/store/catalogue_tc/catalogue_detail.htm?csnumber name=34222 ISO 226:2003 Acoustics: Normal equal-loudness-level contours.] ISO.<ISO_226/ref>.
 
== Vaihtoehtoinen äänen voimakkuuden esitys ==
Toinen tapa kuvata subjektiivista äänenvoimakkuutta on [[äänekkyys]]<ref name=kommunikaatioakustiikka121–131/>, jonka yksikkö on [[sooni]]<ref name="KTSK">Lähde termille "sooni": {{Kielitoimiston sanakirja|sooni}}</ref> eli [[soni]]<ref name=kommunikaatioakustiikka121–131/><ref name=SK/><ref>Lähde termille "soni": [http://www.tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:soni ''Soni'': äänenvoimakkuuden yksikkö.] Tekniikan sanastokeskus Tepa.</ref>. Yksi soni vastaa aistimusta, jonka aiheuttaa 1&nbsp;kHz:n taajuinen äänes äänenpainetasolla 40&nbsp;dB.<ref name=kommunikaatioakustiikka121–131/> Soniasteikko on [[lineaarinen]].<ref name=kommunikaatioakustiikka121–131/>
__NOTOC__
== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Karjalainen, Matti | Nimeke=Kommunikaatioakustiikka | Selite=Suomenkielinen oppikirja, 237 sivua | Julkaisija=TKK, Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan laboratorio | Julkaisupaikka=Espoo | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-22-4412-8}}
* Karjalainen, Matti: [http://www.cs.tut.fi/sgn/arg/akusem/akuintro.pdf ''Hieman akustiikkaa''], Suomenkielinen opetusmoniste, 54 sivua. Espoo: TKK, Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan laboratorio, 2000.
* Pulkki, Ville & Karjalainen, Matti: [https://mycourses.aalto.fi/pluginfile.php/186716/mod_folder/content/0/Karjalainen-lyhennetty-2015.pdf?forcedownload=1 ''Lyhyt johdatus kommunikaatioakustiikkaan''], Suomenkielinen opetusmoniste, 36 sivua. Espoo: TKK, Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan laboratorio, 2015.
* Pulkki, Ville: [https://mycourses.aalto.fi/pluginfile.php/186716/mod_folder/content/0/akustiikkaluento.pdf?forcedownload=1 ''Kommunikaatioakustiikan perusteet'']. Suomenkielinen opetusmoniste, Espoo: Aalto-yliopisto, Signaalinkäsittelyn ja Akustiikan laitos, 2016.
* {{Kirjaviite | Tekijä=Pulkki, Ville & Karjalainen, Matti | Nimeke=Communication Acoustics: An Introduction to Speech, Audio and Psychoacoustics | Selite=Kansainvälinen englanninkielinen oppikirja, 419 sivua |Julkaisija=John Wiley, & Sons, Ltd | Vuosi=2015 | Tunniste=ISBN 978-1-118-86654-2}} [https://books.google.es/books?id=ZBMmBgAAQBAJ&printsec=frontcover&dq=isbn:9781118866542&hl=fi&sa=X&ved=0ahUKEwjVmc209NTRAhUCP5oKHaRDC1QQ6AEIGjAA#v=onepage&q&f=false]
* {{Kirjaviite | Tekijä=Suomi, Kari | Nimeke=Johdatusta puheen akustiikkaan | Selite=Suomenkielinen oppikirja. Logopedian ja fonetiikan laitoksen julkaisuja 4, 220 sivua | Julkaisija=Oulun yliopisto | Julkaisupaikka=Oulu | Vuosi=1990 | Tunniste=ISBN 951-42-2922-3}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Toivanen, Jarmo | Nimeke=Teknillinen akustiikka | Selite=Suomenkielinen oppikirja, 816 sivua | Julkaisija=Otakustantamo | Vuosi=1976 | Tunniste=ISBN 951-671-123-5}}
* Sibelius-Akatemia: [http://www2.siba.fi/akustiikka/?id=26&la=fi ''Akustiikan perusteet, "Sanasto"''].
* Tieteen termipankki: [http://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:foni ''Äänenvoimakkuuden mittayksikkö "foni"'']
* ISO standardi: [http://www.iso.org/iso/home/store/catalogue_tc/catalogue_detail.htm?csnumber=34222 ''ISO 226:2003 Acoustics: Normal equal-loudness-level contours'']
 
=== Viitteet ===
{{Viitteet|viitteet=
<ref name=kommunikaatioakustiikka121–131>Lähde termeille''Kommunikaatioakustiikka, "soniÄänekkyys" ja "foni": ''Kommunikaatioakustiikka'' s. 121–131.</ref>
<ref name=Hieman_akustiikkaa>''Hieman akustiikkaa, "Kuulon perusominaisuudet"'', s. 31–34.</ref>
<ref name=FII>Peltonen, Hannu – Perkkiö, Juha – Vierinen, Kari: ''Insinöörin (AMK) Fysiikka, osa II'', s. 142–143. Lahden Teho-Opetus Oy 2004.</ref>
<ref name=Hieman_akustiikkaaSK>Lähde''Johdatusta termeillepuheen akustiikkaan, "soni" jaÄänen voimakkuus"foni": ''Hieman akustiikkaa'', s. 31–34176-179.</ref>
<ref name=SKTJ>Lähde''Teknillinen termeilleakustiikka, "soni" jaÄänen aistiminen"foni": ''Johdatusta puheen akustiikkaan'', s. 176424-179428.</ref>
<ref name=ISO_226>''ISO 226:2003 Acoustics: Normal equal-loudness-level contours''.</ref>.
}}