Wikipedia

Ero sivun ”Noppa” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
→‎Nopan ominaisuuksia: kohdassa ""määrittää nopanheiton tulokset oli kirjoitus virhe "nopmmmaheiton"
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|kertoo arpomisvälineestä. Muita merkityksiä on [[Noppa (täsmennyssivu)|täsmennyssivulla]].}}
[[KuvaTiedosto:Wuerfel5.jpg|250px|thumb|Erilaisia noppia, joista kaksi etummaisinta ovat arpakuutioita.]]
'''Noppa''' on säännöllinen geometrinen esine, jota käytetään [[arpa|arpomistarkoituksessa]] esimerkiksi [[peli|peleissä]]. Nopalla on tietty määrä tasaisia pintoja, joista jokainen vastaa jotakin tulosta, joka on useimmiten luku. Yleisin on kuusisivuinen, [[kuutio]]n muotoinen noppa eli '''arpakuutio'''.
 
==Nopan historiaa==
[[KuvaTiedosto:Kempten Astragaloi.jpg|250px|thumb|Astragaloi-luunoppia.]]
Noppien oletetaan olevan peräisin [[Lähi-itä|Lähi-idästä]]. Vanhimpia tunnettuja on [[mesopotamia]]laisesta haudasta löydetty noin 2&thinsp;400 vuotta ennen ajanlaskun alkua valmistettu noppa.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Encyclopedia of Play in Today's Society| Julkaisija = SAGE Publications| Vuosi =2009 | Tekijä = | Sivut = 171–173| Selite = | Julkaisupaikka = | Isbn =978-1-4522-6610-7 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto =| Viitattu = | Kieli = {{en}} }}</ref> Nopan eräitä kantamuotoja olivat [[Ennustaminen|ennustamiseen]] käytetyt, eläinten nivelistä tehdyt nelisivuiset luunopat, kreikaksi ''astragaloi'' (αστραγάλους). Niiden sivujen arvot olivat 1, 3, 4 ja 6. <ref>{{Kirjaviite| Nimeke = Anthology of Ancient Greek Popular Literature| Julkaisija = Indiana University Press| Vuosi =1998| Tekijä = Hansen, William F. (editor)| Suomentaja =| Luku = | Sivu = 285| Sivut = | Selite =| Julkaisupaikka = | Tunniste = | Isbn =978-0-253-21157-6| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto =| Viitattu = | Kieli = {{en}} }}</ref> [[Rooman valtakunta|Roomalaiset]] käyttivät kahta noppatyyppiä, isompaa nelisivuista nimeltään ''tali'' ja pienempää kuusitahkoista, jonka nimi oli ''tessera''.<ref>{{Kirjaviite| Nimeke = Daily Life of the Ancient Romans| Julkaisija = Greenwood| Vuosi =2001| Tekijä = Matz, David| Suomentaja =| Luku = | Sivu = 94| Sivut = | Selite =| Julkaisupaikka = | Tunniste = | Isbn =978-0-313-30326-5| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto =| Viitattu = | Kieli = {{en}} }}</ref>▼
Noppien oletetaan olevan peräisin Lähi-Idästä. Vanhimpia tunnettuja on [[mesopotamia]]laisesta ([[Kaksoisvirranmaa]]) haudasta löydetty noin 2400 vuotta ennen ajanlaskun alkua valmistettu noppa.<ref>{{Kirjaviite
| Nimeke = Encyclopedia of Play in Today's Society| Julkaisija = SAGE Publications| Vuosi =2009
| Tekijä = | Suomentaja =| Luku = | Sivu = | Sivut = 171–173| Selite =
| Julkaisupaikka = | Tunniste = | Isbn =978-1-4522-6610-7
| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto =| Viitattu = | Kieli = {{en}} }}</ref>
▲Nopan eräitä kantamuotoja olivat ennustamiseen käytetyt, eläinten nivelistä tehdyt nelisivuiset luunopat, kreikaksi ''astragaloi'' (αστραγάλους). Niiden sivujen arvot olivat 1,3,4 ja 6. <ref>{{Kirjaviite| Nimeke = Anthology of Ancient Greek Popular Literature| Julkaisija = Indiana University Press| Vuosi =1998| Tekijä = Hansen, William F. (editor)| Suomentaja =| Luku = | Sivu = 285| Sivut = | Selite =| Julkaisupaikka = | Tunniste = | Isbn =978-0-253-21157-6| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto =| Viitattu = | Kieli = {{en}} }}</ref> Roomalaiset käyttivät kahta noppatyyppiä, isompaa nelisivuista nimeltään ''tali'' ja pienempää kuusitahkoista, jonka nimi oli ''tessera''.<ref>{{Kirjaviite| Nimeke = Daily Life of the Ancient Romans| Julkaisija = Greenwood| Vuosi =2001| Tekijä = Matz, David| Suomentaja =| Luku = | Sivu = 94| Sivut = | Selite =| Julkaisupaikka = | Tunniste = | Isbn =978-0-313-30326-5| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto =| Viitattu = | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
Noppien käyttäytyminen kiinnosti pelaajien ja ennustajien lisäksi tutkijoita. [[Galileo Galilei]] (1564-1642) kirjoitti vuosien 1613-16231613–1623 välillä tutkielman ''Sopra le Scoperte dei Dadi'' ("Noppia koskevia löydöksiä").<ref>Hald 2003, 41</ref> Galilein tutkielman kirjoitusaikoihin syntynyt [[Blaise Pascal]] (1623-16621623–1662) tutki nopanheittoon liittyviä ilmiöitä [[Antoine Gombaud]]in (Chevalier de Méré) ehdotuksesta. Gombaud oli innokas [[Sonnes]]-pelin harrastaja. Pascal esimerkiksi osoitti tässä pelissä tärkeiden tuplakuutosten todennäköisyyden 25:llä heitolla olevan 0,5054.<ref>Shea 2008, 259</ref> Aihepiiriä käsiteltiin Pascalin ja [[Pierre de Fermat|Pierre de Fermat’n]]'n välisessä kirjeenvaihdossa.
 
==Nopan ominaisuuksia==
Kunnollinen noppa on muotoiltu ja tasapainotettu niin, että sillä on periaatteessa yhtä suuri mahdollisuus pysähtyä mihin tahansa sille mahdolliseen asentoon. Tällaista noppaa heitettäessä se pysähtyy lopulta oletettavasti [[satunnaisuus|satunnainen]] puoli ylöspäin, jolloin ylöspäin jäänyt puoli määrittää nopanheiton tuloksen. Noppien sivut on yleensä numeroitu niin, että vastakkaisten sivujen summa on aina sama, esimerkiksi tavallisen kuusisivuisen nopan vastakkaisten sivujen summa on aina seitsemän – silmäluvut on aseteltu näin ainakin [[antiikki|antiikista]] saakka.
 
Yleisimmin nopat on valmistettu [[muovi]]sta, [[puu]]sta tai muusta kestävästä kovasta aineesta, kuten metallista. Hienompia tehdään myös mm.esimerkiksi [[marmori]]sta. Myös [[norsunluu]]ta on käytetty perinteisenä noppien materiaalina. Ne voivat olla värjättyjä sekä merkittyjä monin eri tavoin. Vedonlyönnissä kolikkoa voidaan pitää 2-sivuisena noppana. Yleisesti käytettyjen kuusisivuisten lisäksi on olemassa esimerkiksi myös 4-, 8-, 10-, 12-, 20-, 24-, 30-, ja jopa 100-sivuisia noppia. Niitä käytetään erityisesti [[roolipeli|roolipeleissä]].
 
==Noppa roolipeleissä==
Roolipeleissä noppiin usein viitataan muodossa d ''nopan sivujen lukumäärä'', ja nopanheitot merkitään usein muotoon ''noppien määrä'' d ''nopan sivujen lukumäärä''. Esimerkiksi kuusisivuinen noppa on d6, ja merkintä 2d6 tarkoittaa, että kahden kuusivuisen nopan heiton tulokset lasketaan yhteen, tuloksena luku välillä 2—12. Kirjain d viittaa englannin kielen sanaan ''dice'', tarkoittaen noppia’noppa’. Suosittu roolipelijärjestelmä [[d20 System]] ottaa nimensä 20-sivuisesta nopasta, jota järjestelmässä käytetään varsin usein. JoissainJoissakin roolipelien suomenkielisissä käännöksissä käytetään toisinaan d:n tilalla kirjainta n. Jotkin pelit käyttävät puolestaan isoja kirjaimia (esimerkiksi "D6").
 
== Nopanheiton matematiikka ==
[[FileTiedosto:Joostens - De Alea, 1642 - 4630507.tif|thumb|[[Paschier Joostens]], ''De Alea'', 1642]]
 
1. Tarkasteltaessa arpakuution heittoa matemaattisesti [[satunnaisuus|satunnaisilmiönä]] on yleensä lähtökohtana, että tulosmahdollisuudet (silmäluvut 1, 2, 3, 4, 5, 6) ovat symmetrisiä alkeistapauksia, eli että yhdessä heitossa kunkin silmäluvun esiintymistodennäköisyys on 1/6.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Juve, Yrjö | Nimeke = Todennäköisyyslaskennan alkeita. | Suomentaja = | Vuosi = 1971 | Luku = | Sivu = 12–14 | Selite = Erikoiskurssi matemaattista linjaa varten. Viides painos | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Kirjayhtymä | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Noppa”