Ero sivun ”Äänekkyystaso” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tarkennettiin kohtia kirjallisuus, lähteet ja viitteet |
Lisättiin suomenkielisiä lähteitä ja viitteitä |
||
Rivi 1:
'''Äänekkyystaso'''<ref name=kommunikaatioakustiikka121–131/><ref name=Hieman_akustiikkaa/><ref>Akustiikan sanasto, s.v. ''äänekkyystaso''. Metalliteollisuuden Keskusliitto 2001.</ref> eli kuuluvuustaso<ref name=FII/> ({{k-en|loudness level}}<ref name=kommunikaatioakustiikka121–131/>; tunnus '''''L<sub>N</sub>'''''<ref name=kommunikaatioakustiikka121–131/><ref name=FII/>) on [[akustiikka|akustiikan]] suure, joka kuvaa subjektiivista [[äänenvoimakkuus|äänenvoimakkuutta]]<ref name=kommunikaatioakustiikka121–131/>. Äänekkyystason yksikkö on [[fooni]]<ref name="NSS">''Nykysuomen sivistyssanakirja: Vierasperäiset sanat'', s. 122. Toimittanut Nykysuomen laitos. 12. painos. Helsinki: WSOY 1989. ISBN 951-0-09108-1</ref> eli [[foni]]<ref name=kommunikaatioakustiikka121–131/><ref name=SK/><ref>[http://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:foni ''Foni'': ''äänenvoimakkuuden mittayksikkö''.] TSK:n termipankki.</ref>, joka on määritelmän mukaan 1 kHz:n [[taajuus|taajuiselle]] [[äänes|äänekselle]] yhtä suuri kuin ääneksen [[äänenpaine]]taso desibeleinä<ref name=kommunikaatioakustiikka121–131/>. Foniasteikko on [[logaritmi|logaritminen]].<ref name=kommunikaatioakustiikka121–131/> Muilla taajuuksilla äänekkyystason ja äänenpainetason vastaavuus voidaan lukea vakioäänekkyyskäyrästöstä, joka on määritetty kokeellisesti.<ref name=kommunikaatioakustiikka121–131/><ref>[http://www2.siba.fi/akustiikka/?id=26&la=fi Akustiikan perusteet. Sanasto. Sibelius-Akatemia.]</ref><ref name=Hieman_akustiikkaa/><ref name=FII/>
== Vakioäänekkyyskäyrästö ==
Rivi 6:
== Vaihtoehtoinen äänen voimakkuuden esitys ==
Toinen tapa kuvata subjektiivista äänenvoimakkuutta on [[äänekkyys]]<ref name=kommunikaatioakustiikka121–131/>, jonka yksikkö on [[sooni]]<ref name="KTSK">Lähde termille "sooni": {{Kielitoimiston sanakirja|sooni}}</ref> eli [[soni]]<ref name=kommunikaatioakustiikka121–131/><ref name=SK/><ref>Lähde termille "soni": [http://www.tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:soni ''Soni'': äänenvoimakkuuden yksikkö.] Tekniikan sanastokeskus Tepa.</ref>. Yksi soni vastaa aistimusta, jonka aiheuttaa 1 kHz:n taajuinen äänes äänenpainetasolla 40 dB.<ref name=kommunikaatioakustiikka121–131/> Soniasteikko on [[lineaarinen]].<ref name=kommunikaatioakustiikka121–131/>
__NOTOC__
== Lähteet ==
Rivi 13:
* Pulkki, Ville & Karjalainen, Matti: [https://mycourses.aalto.fi/pluginfile.php/186716/mod_folder/content/0/Karjalainen-lyhennetty-2015.pdf?forcedownload=1 ''Lyhyt johdatus kommunikaatioakustiikkaan'']. Espoo: TKK, Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan laboratorio, 2015.
* {{Kirjaviite | Tekijä=Pulkki, Ville & Karjalainen, Matti | Nimeke=Communication Acoustics: An Introduction to Speech, Audio and Psychoacoustics | Selite=Kansainvälinen englanninkielinen oppikirja |Julkaisija=John Wiley, Sons | Vuosi=2015 | Tunniste=ISBN 978-1-118-86654-2}}
*{{Kirjaviite | Tekijä=Suomi, Kari | Nimeke=Johdatusta puheen akustiikkaan | Selite=Suomenkielinen oppikirja. Logopedian ja fonetiikan laitoksen julkaisuja 4 | Julkaisija=Oulun yliopisto | Julkaisupaikka=Oulu | Vuosi=1990 | Tunniste=ISBN 951-42-2922-3}}
=== Viitteet ===
{{Viitteet|viitteet=
<ref name=kommunikaatioakustiikka121–131>Lähde termeille "soni" ja "foni": ''Kommunikaatioakustiikka'' s. 121–131.</ref>
<ref name=FII>Peltonen, Hannu – Perkkiö, Juha – Vierinen, Kari: ''Insinöörin (AMK) Fysiikka, osa II'', s. 142–143. Lahden Teho-Opetus Oy 2004.</ref>
<ref name=Hieman_akustiikkaa>Lähde termeille "soni" ja "foni": ''Hieman akustiikkaa'', s. 31–34.</ref>
<ref name=SK>Lähde termeille "soni" ja "foni": ''Johdatusta puheen akustiikkaan'', s. 176-179.</ref>
}}
| |||