Ero sivun ”Äänenpaine” versioiden välillä

'''Äänenpaine'''<ref name=kommunikaatioakustiikka/><ref>Akustiikan sanasto, s.v. äänenpaine. Metalliteollisuuden Keskusliitto 2001.<br>{{Kielitoimiston sanakirja|äänenpaine}}</ref><ref name=SFS/> (myös ''äänipaine'';<ref name=kommunikaatioakustiikka18/><ref name=MK12 /> tunnus '''''p'''''<ref name=kommunikaatioakustiikka18/><ref name=Communication_Acoustics/>) on [[akustiikka|akustiikan]] [[suure]], jolla mitataan äänen voimakkuutta. Äänenpaine on ääniaallon aiheuttama hetkellinen paineen vaihtelu staattisen paineen suhteen. Äänenpaineen [[mittayksikkö|yksikkö]] on [[Pascal (yksikkö)|pascal]] (tunnus Pa).<ref name=MK12kommunikaatioakustiikka18/><ref name=Communication_Acoustics/> Pa = N/m².<ref name=kommunikaatioakustiikka18/><ref name=Communication_Acoustics/> Äänenpaine on tavallisesti hyvin pieni verrattuna väliaineen staattiseen paineeseen.

'''Äänenpainetaso'''<ref name=kommunikaatioakustiikka/><ref name=Communication_Acoustics/><ref name=SFS/> (äänen painetaso,<ref name=si_opas>{{Verkkoviite | Osoite = http://web.archive.org/web/20120831234747/http://www.sfs.fi/files/70/si-opas.pdf | Nimeke = SI-opas (myös painettuna: ISBN 952-5420-93-0) | Tekijä = Suomen Standardoimisliitto | Tiedostomuoto = PDF | Selite = Sivu 23. | Julkaisu = SFS-oppaat | Ajankohta = 04.11.2002 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Suomen Standardoimisliitto | Viitattu = 5.12.2013 | Kieli = }}</ref> äänipainetaso;<ref name=MK12 kommunikaatioakustiikka18/> tunnus ''L_P'';<ref name=kommunikaatioakustiikka18/><ref name=Communication_Acoustics/><ref name=SFS/> SPL<ref name=kommunikaatioakustiikka/><ref name=Communication_Acoustics/>, engl. ''sound pressure level''<ref name=kommunikaatioakustiikka/><ref name=Communication_Acoustics/>) on äänenpaineen tehollisarvon <math>p^2</math>ja vertailupaineen (myöstehollisarvon tehollisarvo)<math>p_0^2</math> suhde logaritmisella asteikolla esitettynä.<ref name=kommunikaatioakustiikka/><ref name=Communication_Acoustics/> Äänenpainetason yksikkö on [[desibeli]] (tunnus dB).<ref name=kommunikaatioakustiikkakommunikaatioakustiikka18/><ref name=Communication_Acoustics/><ref name=si_opas/>

<math>L_P = 10\log_{10}\left(\frac{p^2}{p_0^2}\right)</math>=<math>20\log_{10}\left(\frac{p}{p_0}\right)</math><ref name=kommunikaatioakustiikkakommunikaatioakustiikka18/><ref name=Communication_Acoustics/><ref name=si_opas /><ref name=MK13 />

Ilmaäänen vertailupaine on tavallisesti 20&nbsp;[[pascal (yksikkö)|&mu;Pa]],<ref name=kommunikaatioakustiikkakommunikaatioakustiikka18/><ref name=Communication_Acoustics/><ref name=si_opas /><ref name=MK13 /> joka vastaa likimain kuulokynnystä eli hiljaisinta kuultavissa olevaa ääntä 1&nbsp;000 hertsin[[hertsi]]n [[taajuus|taajuudella]].<ref name=kommunikaatioakustiikkakommunikaatioakustiikka18/><ref name=Communication_Acoustics/> Äänenpainetasossa 20&nbsp;dB:n nousu tarkoittaa paineen kymmenkertaistumista.<ref name=kommunikaatioakustiikka/><ref name=Communication_Acoustics/> Siten esimerkiksi 60&nbsp;dB:n nousu merkitsee paineen tuhatkertaistumista.<ref name=kommunikaatioakustiikka/><ref name=Communication_Acoustics/>

Pistemäisen lähteen synnyttämä äänenpaine on vapaassa eli heijastuksettomassa kentässä kääntäen verrannollinen mittauspisteen ja [[äänilähde|äänilähteen]] etäisyyteen. Etäisyyden kaksinkertaistuessa äänenpaine pienenee 6&nbsp;dB. Äänenpaine on aina lähteen, ympäristön ja paikan ominaisuus. Jos äänilähteen aiheuttamaa äänen voimakkuutta kuvataan ilmoittamalla äänenpaine, tulisi siksi myös samalla ilmoittaa miten äänenpaine on mitattu. Jos äänenpaine on esimerkiksi mitattu yhden [[metri]]n etäisyydellä lähteestä, käytetään usein merkintää 98&nbsp;dB/1&nbsp;m. Monesti on helpompaa vertailla äänilähteen [[ääniteho]]a, joka riippuu vain äänilähteen ympäristöstä ja itse lähteestä.

Ihmisen kuuloaisti on herkimmillään 1–2 kHz:n taajuudella. Alle 20 hertsin taajuuksia ei yleensä havaita äänenä vaan tuntoaistimuksena. Kuuloaistin herkkyys pienenee nopeasti taajuuden pienentyessä alle 50 hertsin. Samoin taajuuden kasvaessa yli 16–18 kilohertsin herkkyys pienenee nopeasti. Tästä syystä on kehitetty taajuuspainotussuotimia, jotka pyrkivät jäljittelemään kuuloaistin toimintaa ja kuvaamaan äänekkyysaistimusta. Taajuuspainotussuotimet on määritelty IEC 61672 -standardissa. Yleisimmin käytetään C-painotusta, joka kuvaa melutasoa ilman bassopuolen kuulokynnyksen korjausta, sekä [[A-painotustapainotus]]ta, joka kuvaa ihmisen keskimääräisesti kuuleman taajuusvasteen[[taajuusvaste]]en. Muistisääntönä voidaan pitää, että äänenpaineen kasvaessa 10&nbsp;dB [[äänekkyys]] kaksinkertaistuu.<ref name=MKkommunikaatioakustiikka/><ref name=Communication_Acoustics/> Tarkkaan ottaen äänekkyysaistimus riippuu ainakin taajuudesta, äänenpaineesta ja [[ääni|äänen]] spektristä.<ref name=kommunikaatioakustiikka/><ref name=Communication_Acoustics/>

<ref name=MKkommunikaatioakustiikka18>Karjalainen, Matti: ''Hieman akustiikkaa.Kommunikaatioakustiikka'', s. 18.</ref>

<ref name=MK13MK12>Karjalainen, Matti: ''Hieman akustiikkaa'', s. 1312.</ref>