Ero sivun ”Koijärvi (järvi)” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 47:
Vuonna 1979 maanomistajat aikoivat [[järvenlasku|kuivatuttaa]] järven lopullisesti syventämällä järven laskuojaa. Eräät luonnonsuojelu vastustivat hanketta patoamalla avatun laskuojan umpeen. Vastakkainasettelu maanomistajien ja luonnonsuojelijoiden välillä nousi julkisuuteen ja sitä seurattiin tiiviisti. Tapahtuman synnyttämä [[Koijärvi-liike]] onnistui tavoitteessaan säilyttää lintujärvi, koska sitä ei kuivatettu. Luonnonsuojelijat sitä vastoin tuomittiin sakkoihin vesilain rikkomisesta ja haitanteosta viranomaisille sekä korvauksiin [[vesihallitus|vesihallitukselle]] ja Helsingin vesipiirille. Oikeudenkäynneillä oli selvä ennakkotapauksen luonne, koska ainakaan pohjoismaissa ei tiettävästi ollut jouduttu ratkaisemaan oikeudessa, mikä on luonnonsuojelun nimissä sallittavaa. Korkein oikeus linjasi päätöksessään vuoden 1983 lopulla, että [[kansalaistottelemattomuus]] ei ole hyväksyttävää, vaikka oikeudenmukaisuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta saattaa vallita erilaisia käsityksiä.<ref name=kko/><ref name=lhl/><ref>Salo 2009, s. 77–82.</ref>
==Järven nykytilanne==
[[Maa- ja metsätalousministeriö]]n asettama Koijärven seurantatoimikunta esitti vuonna 1987 jättämässään mietinnössä Koijärven alueen rauhoittamista luonnonsuojelulain mukaisesti ja liikkumiskiellon määräämistä järvelle lintujen pesinnän ajaksi. Järvialueen lunastaminen valtiolle alkoi pian kevään 1979 tapahtumien jälkeen, mutta se on edennyt määrärahojen rajallisuuden ja monien muiden vastaavien, samanaikaisten hankkeiden vuoksi varsin hitaasti. Lunastusmenettelyä nopeutti kuitenkin valtioneuvoston määräys, jonka mukaan koko järven alueen on oltava lunastettuna valtiolle vuoden 2009 loppuun mennessä. Loppuvuonna 2008 lunastamatta olivat vielä viimeiset palstat. Koijärvi on liitetty valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan ja [[Natura 2000]] -verkostoon.<ref>Salo 2009, s. 89.</ref>
Koijärven kuivatusyhtiön osakkaat olivat tyytyväisiä lopputulokseen, jonka mukaan heidän peltonsa pidetään kuivina neljällä pumppuasemalla. Suojelutoimista huolimatta Koijärven arvo lintujärvenä ei ole säilynyt ennallaan, koska sen umpeenkasvu on maan kohoamisen ja järven pohjaan kertyvän orgaanisen aineksen vuoksi jatkunut. Järvialueen pesimälinnustosta ovat kokonaan kadonneet muiden muassa [[naurulokki]] ja [[nokikana]] sekä [[punasotka|puna-]] ja [[tukkasotka]], ja muiden muassa [[heinäsorsa]]n, [[tavi]]n, [[haapana]]n sekä rantakanalintujen kannat ovat voimakkaasti taantuneet. Sen sijaan [[kurki]]kanta on säilynyt elinvoimaisena, ja lisäksi siellä pesivät esimerkiksi [[laulujoutsen]] ja [[ruskosuohaukka]]. Järven soistumisesta on hyötynyt käytännössä vain [[pensastasku]], jota pesii alueella huomattavasti aiempia vuosikymmeniä enemmän.<ref>Salo 2009, s. 90.</ref>
Koijärvelle on vuonna 2007 laadittu hoito- ja käyttösuunnitelma, jossa esitetään kunnostustoimiksi ruoppausta, järvikasvillisuuden niittämistä ja veden pinnan nostoa 50 senttimetrillä. Suunnitelman tekoon ovat osallistuneet Forssan kaupunki, Tammelan kunta ja Pehkijärven suojeluyhdistys. Suunnitelman toteuttaminen riippuu valtion rahoituksesta.<ref>Salo 2009, s. 90.</ref>
== Lähteet ==
| |||