Ero sivun ”Latvian päähallintopiiri” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa
kh
Rivi 1:
{{Latvian historia}}
 
'''Latvian päähallintopiiri''' oli [[Toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] aikana [[Latvian sosialistinen neuvostotasavalta|Latvian sosialistisen neuvostotasavalla]]n käsittävä alue, joka kuului osana [[Ostlandin valtakunnankomissariaatti]]in.
Latvian päähallintopiirin [[kenraalikomissaari]]na toimi [[Otto-Heinrich Drechsler]].
Rivi 8 ⟶ 7:
==Sotarikokset==
 
Latvian päähallintopiirissä hävitettiin noin 18  000 latvialaista, 70  000 juutalaisia ja 2  000 romaania. Lähes koko Latvian juutalaisväestö kuoli. Noin 25  000 juutalaista oli tuotu Saksasta, Itävallasta sekä [[Böömin ja Määrin protektoraatti|Böömin ja Määrin protektoraatista]]. Heistä surmattiin noin 20  000. Tehtävään osallistuivat latvialaiset yhteistoimintamiehet, [[Sicherheitsdienst]] sekä [[Einsatzgruppe A]].
 
==Latvialaisten osallistuminen sotatoimiin==
Latvialaiset jakautuvat kahtia. Osa liittyi saksalaismiehityksen alettua Neuvostoliiton johtamaan noin 1 500 hengen Latvian partisaaniliikkeeseen, joka teki erilaisia sabotaaseja saksalaiskohteisiin.
 
Toisaalta saksalaiset muodostivat latvialaisista [[15. Waffen-SS-divisioona (1. latvialainen)]]. [[Puna-armeija]] valtasi [[Riika|Riian]] 13. lokakuuta 1944 alettuaan etenemisenedettyään halki Latvianmaan heinäkuun puolessa välissä 1944. Latvialaisjoukko hävisi taistelun [[Kurzeme]]ssä ja loput joukot olivat pääasiassa [[Kuurimaan saarto|Kuurinmaan saarroksessa]] sodan loppuun asti.
Latvialaiset jakautuvat kahtia. Osa siirtyi Neuvostoliiton johtamaan Latvian partisaaniliikkeeseen saksalaisen miehityksen alettua ja osa sodan kestäessä [[Waffen-SS]]:ään.
 
==Latvian partisaaniliike==
 
Latviaan muodostui noin 1 500 hengen partisaaniliike, joka teki saksalaisten vastaista sabotaasia.
 
==[[15. Waffen-SS-divisioona (1. latvialainen)]]==
[[Tiedosto:15divss.svg|thumb|Latvialaisen Waffen-SS-divisioonan hihamerkki]]
Latvialaisista muodostettiin 15. Waffen-SS-divisioona, jota kutsuttiin myös 1. latvialaiseksi Waffen-SS-divisioonaksi.
 
Sodan alkupuolella järjestettiin kampanjoita vapaaehtoisten saamiseksi Waffen-SS:ään, mutta tämä ei tuottanut tulosta. Lopulta latvialaisia alettiin 1943–1944 määräämään joukkoihin ja saatiin kokoon lopulta kaksi divisioonaa.
 
[[Puna-armeija]] valtasi [[Riika|Riian]] 13. lokakuuta 1944 alettuaan etenemisen halki Latvian heinäkuun puolessa välissä 1944. Latvialaisjoukko hävisi taistelun [[Kurzeme]]ssä ja loput joukot olivat pääasiassa [[Kuurimaan saarto|Kuurinmaan saarroksessa]] sodan loppuun asti.
 
Koska Latvia oli hyväksytty jäseneksi elokuussa 1940 Neuvostoliittoon, piti Neuvostoliitto Saksan puolella vapaaehtoisesti tai pakko-otoin taistelleita latvialaisia maanpettureina sekä rankaisi heitä.
 
Koska Latvia oli hyväksytty jäseneksi elokuussa 1940 Neuvostoliittoon, piti Neuvostoliitto Saksan puolella vapaaehtoisesti tai pakko-otoin taistelleita latvialaisia maanpettureina sekä rankaisi heitä. Latviassa on edelleen joidenkin SS-veteraanien ja venäläisten kesken suuri erimielisyys Saksan riveissä taistelleiden oikeutuksesta, mikä näkyy muun muassa erimielisyyksinä muistoparaateihinmuistoparaateissa ja muistomerkkeihin nähden-merkeissä.
 
[[Luokka:Ostlandin valtakunnankomissariaatti]]