Versio 25. elokuuta 2016 kello 18.50 muokkaa Hedwig in Washington (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 138 muokkausta p (GR) File renamed: File:Tervahauta Oulun Turkansaaressa.JPG → File:Tervahauta Turkansaari Oulu.jpg File renaming criterion #1: At the original uploader's request. ← Vanhempi muutos		Versio 16. tammikuuta 2017 kello 11.56 muokkaa kumoa 137.163.18.147 (keskustelu) →‎Tervahaudan poltto: vokäälisöintu Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta Uudempi muutos →
Rivi 17: ==Tervahaudan poltto== Poltossa tervaksista tislautuu ns. nestemäinen terva kuivatislaamalla. Ison haudan polttaminen kesti noin viikon ja yhdestä kuutiometristä tervaksia saatiin noin 30 litraa eli neljännestynnyri tervaa. Tervatynnyrin standardikoko oli 48 kannullista eli 125 litraa. Piipun tappi avattiin vasta ensimmäisen polttovuorokauden jälkeen, jolloin siitä valui ensin tervavettä eli tervankusta. Tervaa alettiin saada ~~kolmantenä~~kolmantena päivänä, aluksi paksumpaa ja sitten haudan kuumuuden kohotessa hienoa ja notkeaa. Polton aikana tervahautaa juntattiin aika ajoin tiiviimmäksi isolla puunuijalla. Valmiit tynnyrit kuljetettiin usein haudalta jatkoyhteyksien ääreen ns. palkkuilla eli puisilla [[aisa\|purilasaisoilla]], jolloin niiden kestävyys tuli heti koeteltua. Tervanpoltto alkoi vähetä 1800-luvun luvun jälkipuoliskolla ja loppui 1930-luvulla. Nykyisin tervanpolttoa järjestetään perinnetapahtumana muun muassa [[maaseutunäyttely]]issä ja esimerkiksi Oulun lähellä Turkansaaressa aina [[juhannus\|juhannusaattona]]. Tervahaudan panoa valvovaa henkilöä on kutsuttu eri lähteissä hautamahtariksi, -mestariksi tai plehtariksi. Oulussa toimineen [[Merijal]]in luoman Tervaleijona-pastillin rasiassa todettiinkin, että "''Plehtari oli tervahaudan valmistuksen eli -panon valvoja. Plehtarin toimi oli arvostettu ja siihen ei kuka tahansa kelvannutkaan.''" ==Katso myös== *[[Tervaporvarit]]

Ero sivun ”Tervahauta” versioiden välillä