Ero sivun ”Käärmeet” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Käänsin kaksi pätkää, jotka oli jätetty englanniksi jonkun muun toimesta (olen englannin kääntämisen maisteriopiskelija) |
→Evoluutio: Lisää kääntämättömiä kohtia löytyi vielä |
||
Rivi 49:
Käärmeiden liskomaiset esimuodot elivät noin 120 miljoonaa vuotta sitten [[liitukausi|liitukaudella]]. Käärmeiden uskotaan olevan läheistä sukua [[Varaanit|varaaneille]] ja [[myrkkyliskot|myrkkyliskoille]] niiden anatomian ja evoluutiohistorian perusteella. [[Borneo]]lainen [[kuurovaraani]] (''Lanthanotus borneensis'') on nykyinen kaivava lisko, joka jakaa monia piirteitä käärmeiden kanssa ja muistuttaa mahdollisesti niiden esi-isää.
Käärmeiden alkuperästä on kaksi teoriaa. Ne ovat kehittyneet joko vedessä eläneestä tai kaivavasta liskosta.
[[Ophidia|Alkukäärmeet]] ovat pitkäselkäisiä ja virtaviivaisia ja tällä tavalla ne voivat liikkua eteenpäin käyttämättä raajoja. Tästä huolimatta aikaisimmilla käärmeillä oli vielä takaraajat. Tärkeitä alkukäärmefossiileita ovat mm. dinilysia, najash rionegrina ja coniophis precedens, jotka kaikki olivat selvästi maalla asuvia lajeja, mikä kiistää hypoteesin käärmeiden kehityksestä vesiperäisinä. Nämä lajit pystyivät mahdollisesti uimaan, mutta niiltä puuttuivat erityiset adaptaatiot tätä varten. Monia muinaisia vesikäärmeitä on löydetty, kuten ''[[Haasiophis terrasanctus]]'', ''[[Eupodophis descounsis]]'', ja ''[[Pachyrhachis problematicus]]''. Fylogeneettiset analyysit ovat kuitenkin osoittaneet näiden takaraajallisten käärmeiden olleen polveutuma lahkossa [[Alethinophidia]] alkukäärmeiden sijaan.
Rivi 55:
120 miljoonaa vuotta sitten elänyt ''[[Tetrapodophis amplectus]]'' on saanut paljon huomiota koska sillä oli kahden sijasta neljää raajaa. Sen ruumis viittaa enemmän kaivamiseen sopeutuneeseen kuin vesielämään, joka tukee teoriaa minkä mukaan käärmeet kehittyivät maalla.
Käärmeiden evoluutiota ajoi todennäköisimmin siirtymä fossoriaaliseen elämäntyyliin. Maanalaiset ruoanlähteet olivat liitukautisten liskojen ulottuvilla kaivamalla sekä pujottautumalla onkaloihin ja tunneleihin. Maanalaisesta elämästä liskot olisivat myös saaneet suojaa pedoilta. Tämä adaptaatio olisi siten kehittynyt ajan mittaan. Vaikka käärmeen anatomista rakennetta (mm. raajojen puute ja pitkä ruumis) kuvataan usein adaptaatioksi kaivautumiseen (fossoriaalisuus), jotkut tutkimukset ovat osoittaneet käärmeiden itse asiassa olleen maan pinnalla eläneitä yöpetoja, jotka etsivät nisäkkäitä lämpimissä, leudoissa, kosteissa ja rehevissä ekosysteemeissä. <ref name="evolution">{{Verkkoviite | Osoite = http://reptile-savvy.weebly.com/evolution-of-snake.html | Nimeke = Evolution of Snakes | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Reptiles as Pets | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 30.12.2016 | Kieli = {{en}}}}</ref>
== Historiaa ==
| |||