Ero sivun ”Aarre Heinonen” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Veljien tietojen lisääminen ja viitteiden järjestelyä (vaatisi edelleen parantelua) |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
'''Aarre Heinonen''' ([[31. heinäkuuta]] [[1906]] [[Lahti]] – [[28. tammikuuta]] [[2003]] [[Helsinki]]) oli suomalainen [[taidemaalari]] ja [[professori]].<ref>Kari Kukkanen ja Elo Tuisku-Heikkilä: ''Tuisku-Camenæus: sukukirja'' 4. [Helsinki]: Tuisku-Camenæus[-]sukuseura, 1993. ISBN 952-90-4775-4. Sivu 92</ref> Hän opiskeli [[Viipurin musiikkiopisto]]ssa 1929–1931, [[Sibelius-akatemia]]ssa 1931, [[Helsingin yliopiston piirustussali]]lla [[Väinö Blomstedt]]in johdolla 1931–1933 ja [[Antwerpenin kuninkaallinen kuvataideakatemia|Antwerpenin kuninkaallisessa kuvataideakatemiassa]] (Nationaal Hoger lnstituut en Koninklijke Academie voor Schone Kunsten) 1935–1936 sekä teki opintomatkoja muun muassa Pariisiin ja Roomaan.
Heinonen toimi [[ABC-piirustuskoulu]]n opettajana 1937–1941 sekä [[Suomen taideakatemian koulu]]ssa opettajana ja rehtorina 1941–1956. Lisäksi hän toimi musiikki- ja kuvataidekriitikkona. Vaikka ennen taideopintojaan Heinonen oli valmistunut Helsingin yliopistosta farmaseutiksi vuonna 1925 ja suorittanut myös musiikinopettajan tutkinnon, hän oli 1950-luvun alussa kansainvälisesti huomatuin suomalainen kuvataiteilija, sillä hän oli valinnut maalaamisen elämäntyökseen. Näyttelyitä Heinonen piti vuodesta 1928 alkaen Suomessa ja ulkomailla; viimeisin oli Helsingissä [[Galleria BE'19]]:ssä joulukuussa 2002. Kuollessaan Heinonen oli 96-vuotias.<ref>{{Kansallisbiografia|id = 1365 |nimi = Aarre Heinonen |tekijä = Sakari, Marja |ajankohta = 7.6.2000 |viitattu = 10.10.2012 }}</ref><ref>[http://www.lahdenmuseot.fi/main.php?id=417 Eurooppalainen taiteilija ja taiteen lähettiläs]</ref><ref>[http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/
Heinoselle myönnettiin professorin arvonimi vuonna 1970. Hän oli myös Tanskan kuninkaallisen taideakatemian kunniajäsen. Hänen teoksiaan on Ateneumin kokoelmissa, Amos Andersonin taidemuseossa, Ranskan ja Venäjän valtioiden, Antwerpenin, Lundin, Varsovan, Łódźin ja Budapestin sekä useiden Suomen kaupunkien taidemuseoissa. Heinosen vanhemmat olivat maalarimestari Hugo Heinonen (1884–1931) ja Sievä Heinonen o.s. Heikkilä (1883–1963); perheen muut lapset olivat urheilijana parhaiten tunnettu [[Mauno Heinonen]] (1911–1940) ja palohälytysmestari Tauno Heinonen (1920–2002).<ref>Kari Kukkanen ja Elo Tuisku-Heikkilä: ''Tuisku-Camenæus: sukukirja'' 4. [Helsinki]: Tuisku-Camenæus[-]sukuseura, 1993. ISBN 952-90-4775-4. Sivut 92–93</ref> Aarre Heinonen oli naimisissa kirjailija [[Tuomi Elmgren-Heinonen|Tuomi Elmgren-Heinosen]] kanssa.<ref>Kari Kukkanen ja Elo Tuisku-Heikkilä: ''Tuisku-Camenæus: sukukirja'' 4. [Helsinki]: Tuisku-Camenæus[-]sukuseura, 1993. ISBN 952-90-4775-4. Sivu 92</ref> Heillä oli kolme lasta: [[Reijo Heinonen (professori)|Reijo Heinonen]] (teologian professori), [[Marja Suna]] (muotisuunnittelija) ja Pilvi Boesen (sellisti).<ref>Kari Kukkanen ja Elo Tuisku-Heikkilä: ''Tuisku-Camenæus: sukukirja'' 4. [Helsinki]: Tuisku-Camenæus[-]sukuseura, 1993. ISBN 952-90-4775-4. Sivut 92 ja 104</ref>
| |||