Ero sivun ”Kansalaistori” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Historia: kirjoitusvirhe
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 18:
Jo 1900-luvun alkupuolella suunniteltiin tavara­rata­pihan poistamista alueelta, ja vuosisadan kuluessa laadittiin joukko suunnitelmia Helsingin liikekeskustan laajentamiseksi alueelle. Ensimmäinen laajaa huomiota osakseen saanut suunnitelma oli [[Eliel Saarinen|Eliel Saarisen]] vuonna 1918 laatima [[Pro Helsingfors]] -suunnitelma, josta kuitenkaan ei toteutettu mitään. Myöhemmistä suunnitelmista tunnetuimpia on [[Alvar Aalto|Alvar Aallon]] [[Alvar Aallon Helsingin keskustasuunnitelma|keskustasuunnitelma]],<ref name=Puretut>{{kirjaviite | Tekijä = Antti Manninen | Nimeke = Puretut talot | Sivu = 142 | Luku = Töölönlahti | Julkaisija = Helsingin sanomat | Vuosi = 2004 | Tunniste = ISBN 952-5557-00-6}}</ref> jonka ensimmäinen versio julkaistiin vuonna 1961. Sen mukaan alueelle olisi muodostettu [[Mannerheimin patsas (Helsinki)|Mannerheimin patsaalta]] [[Töölönlahti|Töölön­lahden]] rantaan saakka ulottunut laaja aukio, ''Terassitori''. Vuonna 1968 sille ehdotettiin nimeä Itsenäisyydenaukio ({{k-sv|Självständighetsplatsen}})<ref>{{kirjaviite | Nimeke = Helsingin kadunnimet | Sivu = 103 | Julkaisija = Helsingin kaupungin nimistötoimikunta | Vuosi = 1970 | Tunniste = ISBN 951-771-220-0 | www = http://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/helsingin_kadunnimien_historia/pdf/Helsingin_kadunnimet_1.pdf}}</ref>. Alvar Aallon suunnitelmasta toteutettiin kuitenkin vain [[Finlandia-talo]].
 
Monista alueelle laadituista suunnitelmista huolimatta tavara-asema kuitenkin poistui alueelta lopullisesti vasta 1990-luvulla.<ref name=Puretut /> Sen sijaan konepaja oli poistunut alueelta jo 1950-luvulla ja sen rakennukset purettu, minkä jälkeen sen entinen alue alue, kuten suuri osa varsinaisesta ratapiha-alueestakin, oli useiden vuosikymmenien ajan hoitamattomana joutomaana.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Kimmo Oksanen | Nimeke = Makasiinit 1899-2006 | Sivu = 74 | Julkaisija = Helsingin sanomat | Vuosi = 2007 | Tunniste = ISBN 952-5557-09-X}}</ref> Myöhemmin alueelle, suunnilleen nykyisen Kansalaistorin kohdalle, sijoitettiin [[autopikajuna|autopikajunien]] lastauslaituri. [[Kiasma]]n rakentamisen yhteydessä 1990-luvulla se siirrettiin Töölönlahden etelärannalle välittömästi pääradan länsipuolelle<ref name=kaavaselostus /> ja sieltä vuonna 2012 [[Pasila]]an.<ref>{{verkkoviite | Osoite = http://www.hel.fi/www/uutiset/fi/rakennusvirasto/toolonlahden-puisto-avautuu-iloisessa-puistojuhlassa-12.-kesakuuta | Nimeke = Töölönlahden puisto avautuu iloisessa puistojuhlassa 12.6. | Julkaisija = Helsingin kaupunki | Viitattu = 12.1.2017}}</ref>
 
Vuonna 1986 alueesta järjestettiin suunnittelukilpailu, joka käsitti myös [[Kamppi|Kampin]] alueen. Ensimmäinen palkinto jaettiin kolmen ehdotuksen kesken, joissa kaikissa oli vielä mukana Aallon suunnittelema aukio eri tavoin muunnellussa muodossa.<ref>{{verkkoviite | Osoite = http://penttimurole.blogspot.fi/2013/07/toolonmlahti-kierroksessa-osa-3.html | Nimeke = Töölönlahti kierroksessa, osa 3; Kamppi – Töölönlahti aatekilpailu 1986, synnytystuskia | Kirjoittaja = Pentti Murole | Viitattu = 12.1.2017}}</ref> Myöhemmin ehdotetun aukion eteläosaan päätettiin kuitenkin rakentaa nykytaiteen museo, [[Kiasma]], mikä merkitsi alkuperäisen aukiosuunnitelman hylkäämistä. Vuonna 2004 vahvistetussa asemakaavassa alueelle päätettiin jättää vain huomattavasti pienempi aukio, nykyinen Kansalaistori, sekä lähemmäksi Töölönlahtea laaja puistoalue.
 
Kansalaistorin ja sitä ympäröivän alueen asemakaava vahvistettiin vuonna 2004<ref>{{verkkoviite | Osoite = http://kartta.hel.fi/Applications/Rekisteri/cg_planStages.aspx?id=6704&town=0 | Nimeke = Kaavan 19820 käsittelyvaiheet | Julkaisija = Helsingin kaupunki | Viitattu = 12.1.2017}}</ref>, jolloin samallapäätettiin myös Musiikkitalon rakentamisesta.<ref name=kaavaselostus>{{verkkoviite | Osoite = http://kartta.hel.fi/kaavaselostus/ak10920_selostus.pdf | Nimeke = Kaavaselostus | Julkaisija = Helsingin kaupunki | Viitattu = 12.1.2017}}</ref> Samalla vahvistettiin aukion nimeksi Kansalaistori.<ref name=kaavaselostus />
päätettiin myös Musiikkitalon rakentamisesta.<ref name=kaavaselostus>{{verkkoviite | Osoite = http://kartta.hel.fi/kaavaselostus/ak10920_selostus.pdf | Nimeke = Kaavaselostus | Julkaisija = Helsingin kaupunki | Viitattu = 12.1.2017}}</ref> Samalla vahvistettiin myös aukion nimeksi Kansalaistori.<ref name=kaavaselostus />
 
== Lähteet ==