|
| muut_taistelut =
}}
'''Godbyn taistelut''' ({{k-sv|Godbyslaget}}) olivat [[Suomen sisällissota|Suomen sisällissodan]] aikana 17. ja 19. helmikuuta 1918 [[Ahvenanmaa]]n [[Godby]]ssä käytyjä taisteluja.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://uppslagsverket.fi/sv/sok/view-103684-Godby | Nimeke = Godby | Julkaisija = Uppslagsverket Finland | Ajankohta = | Viitattu = 10.1.2017}}</ref> Ensimmäisen taistelun aikana [[Uudenkaupungin suojeluskunta]] valtasi Godbyn kylän sitä hallussaan pitäneiltä [[Neuvosto-Venäjä|venäläisiltä]] ja jälkimmäisessä puolestaan torjuivat takaisinvaltausta yrittäneen [[Turun punakaarti]]n osaston. Kyseessä olivat ainoat sisällissodan aikana Ahvenanmaalla käydyt taistelut. Sisällissodan lisäksiohella Godbyn tapahtumat kytkeytyivät [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisten maailmansodan]] aikaiseen [[Ahvenanmaan miehitys|Ahvenanmaan konfliktiin]], jonka osapuolina olivat myös [[Ruotsi]] ja [[Saksan keisarikunta|Saksa]].
== Taustaa ==
Suomen itsenäistyttyä joulukuussa 1917, Neuvosto-Venäjä oli alkanutalkoi tyhjentämään Ahvenanmaata joukoistaan niin, että sisällissodan syttyessä tammikuun lopulla saarilla oli edellisen syksyn 7 000–8 000 miehestä jäljellä enää noin 1 700.<ref name=gustavsson>{{Kirjaviite | Tekijä = Gustavsson, Kenneth | Nimeke = Venäläissurmat Suomessa 1914–22. Osa 1. Sotatapahtumat 1914–17 | Luku = Venäjän laivaston sotasurmat Ahvenamaalla vuosina 1914–18 | Sivu = 67, 76 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Valtioneuvoston kanslia | Vuosi = 2004 | isbn = 952-53544-3-1 | www = http://vnk.fi/documents/10616/622938/J0104_Ven%C3%A4l%C3%A4issurmat%20Suomessa%201914%E2%80%9322.pdf/2415ed54-b624-4a33-a3ce-300190a58cc8}}</ref> Venäläisillä joukoilla ei ollut suurta mielenkiintoa saarten puolustamiseen, vaan hene keskittyivät lähinnä odottamaan kotiuttamista. Myös [[Ruotsi]]lla ja [[Saksan keisarikunta|Saksalla]] oli omat intressinsä Ahvenanmaan suhteen ja molemmat lähettivätkin saarille miehitysjoukkojaan helmi–maaliskuun aikana.<ref name=harjula>{{Kirjaviite | Tekijä = Harjula, Mirko | Nimeke = Itämeri 1914-1921: Itämeren laivastot maailmansodassa sekä Venäjän vallankumouksissa ja sisällissodassa | Sivut = 82-83, 86–87 | Vuosi = 2010 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Books on Demand | Isbn = 978-952-49838-3-9}}</ref>
Suomen sisällissota laajeni Ahvenanmaalle, kun [[Uusikaupunki|Uudestakaupungista]] vetäytynyt [[Vakka-Suomi|Vakka-Suomen]] [[suojeluskunta]]laisten osasto saapui saarille 10. helmikuuta. Neljä päivää myöhemmin hene valtasivat venäläisiltä [[Prästö]]n lennätinaseman [[Sund]]issa ja katkaisivat näin Ahvenanmaan ja punaisten hallussa olleen [[Turku|Turun]] välisen lennätinyhteyden.<ref name=harjula/> Paikalliset asukkaat suhtautuivat suojeluskuntalaisiin kielteisesti, koska he eivät halunneet sisällissodan leviävän myös Ahvenanmaalle.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://svjt.se/svjt/1998/544 | Tekijä = Ullman, Magnus | Nimeke = Sveriges sista utländska örlogsexpedition. Vad gjorde den svenska kustflottan i åländska farvatten 1918? | Julkaisija = Svensk Juristtidning | Ajankohta = 1998 | Viitattu = 10.1.2017}}</ref> EnsimminenEnsimmäinen Ruotsin armeijan osasto saapui Ahvenanmaalle seuraavana päivänä, jonka jälkeen ruotsalaiset aloittivat neuvottelut saarten tilanteesta venäläisten ja valkoisten kanssa. Neuvottelut kuitenkin keskeytyivät jo 17. helmikuuta, kun Turusta lähtenyt punakaartilaisten osasto rantautui Ahvenanmaalle ja valkoiset puolestaan hyökkäsivät Godbyn kylään.<ref name=harjula/>
== Ensimmäinen taistelu ==
Ensimmäinen yhteenotto käytiin sunnuntainamyöhään sunnuntai-iltana 17. helmikuuta Godbyn ja pari kilometriä sen eteläpuolella sijaitsevan [[Gölby]]n alueilla. Kiivaasta laukaustenvaihdosta huolimatta yhtään venäläistä ei ilmeisesti kuollut, mutta valkoiset menettivät kaatuneena yhden miehen. Lisäksi he saivat vangeiksi noin 130 venäläistä.<ref name=gustavsson/> Ruotsalaiset sanomalehdet kertoivat tykkien jylyn ja suuliekkien kantatuneen [[Ahvenanmeri|Ahvenanmeren]] ylitse aina [[Tukholman saaristo]]on saakka.<ref name=kalmar>{{Verkkoviite | Osoite = http://magasin.kb.se:8080/searchinterface/page.jsp?id=kb:209793&recordNumber=3&totalRecordNumber=1680 | Nimeke = Vitgardister i strid med Ålandsryssarna | Julkaisu = Kalmar | Julkaisija = Kungl. biblioteket | Ajankohta = 20.2.1918 | Viitattu = 10.1.2017}}</ref>
Taistelujen äänet kantautuivat myös vajaanVajaan 15 kilometrin päässä sijaitsevaansijaitsevassa [[Maarianhamina]]an, jossassa lähes 200 sotatoimiataistelujen ääniä pelästynyttä kaupunkilaista haki suojaa Ruotsin konsulaatista. Valkoiset yrittivät Godbyn vallattuaan jatkaa etenemistään, jolloin venäläiset ilmoittivat vastaavansa heidän sotatoimiiinsa ampumalla Maarianhaminaa tykistöllään. Tämän jälkeen tilanteeseen puuttui ruotsalaisten komentajana toiminut amiraali [[Carl August Ehrensvärd]], joka ilmoitti ruotsalaisten littyvän taisteluun, mikäli Maarianhaminaa tulitettaisiintulitetaan.<ref name=lindqvist>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.aftonbladet.se/nyheter/kolumnister/hermanlindqvist/article11667353.ab | Nimeke = Så nära var Sverige att ta till vapen i världskriget | Tekijä = Lindqvist, Herman | Julkaisija = Aftonbladet | Ajankohta = 26.2.2007 | Viitattu = 10.1.2017}}</ref>
Jo aikasemmin saman päivän aikana oli [[Finström]]issä ollut pieni yhteenotto, kun suojeluskuntalaiset oli pysäyttäneetpysäyttivät kolmen venäläisen saattaman kuljetuksen ja ampuneetampuivat pakoa yrittäneen sotilaan. Tästä kostona venäläisten tykistö tulitti seuraavana päivänä Finströmiä kolmen tunnin ajan, mutta henkilövahinkoja ei syntynyt.<ref name=gustavsson/> Myös nämä laukaukset kantautuivat Ruotsiin saakka.<ref name=kalmar/> Välikohtauksessa surmansa saanut matruusi haudattiin pari päivää myöhemmin Maarianhaminaan.<ref name=gustavsson/>
== Toinen taistelu ==
Godbyn toinen taistelu käytiin kahden päivän kuluttua tiistaina 19. helmikuuta, kun Turusta saapunut [[Harry Borg]]in johtama punakaartin osasto yritti myöhään illalla vallata kylän takaisin. 150–200 punakaartilaisen tukena oli myös pieni osasto venäläisiä sotilaita.<ref name=gustavsson/> Taistelu käytiin Maarianhaminaan ja [[Geta]]an johtavien maanteiden risteyksen tuntumassa paikalla, jossa nykyään sijaitsee ostoskeskus.<ref name=land>''Rödgardister avrättades på isen'', Färjsundetissa teloitettujen muistokiven infotaulu. Ålands landskapstyrelse. Viitattu 10.1.2017.</ref>
Valkoisilla oli käytössään venäläisiltä vallattua tykistöltä, joka oli sijoitettu Haraldsbyn kylään noin kolme kilometriä Godbyn koillispuolelle. Tulitus oli tarkkaa, sillä valkoiset tulenjohto sai ohjeita Godbyn puhelinkeskuksesta.<ref name=land/> Punaiset saivat tulitukea [[Sålis|Såliksessa]] sijainneestasijainnut venäläisten rannikkotykkipatteristarannikkotykkipatteri antoi tukea punaisille, mutta sen tulitulitus jäi epätarkaksi, koska tulenjohtoa ei ollut. Kyseessä oli ainoa kerta, kun ensimmäisen maailmansodan aikana rakennettujaAhvenanmaalle venäläisiärakennettua rannikkotykkejävenäläistä rannikkotykistöjärjestelmää käytettiin sodankäynnissä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://web.archive.org/web/20070630110704/http://www.museum.ax/museum/salis.pbs | Nimeke = Sålis | Julkaisija = Museibyrån | Ajankohta = | Viitattu = 10.1.2017}}</ref> Ruotsalaiset sanomalehdet kertoivat tykkien jylyn ja suuliekkien kantatuneen [[Ahvenanmeri|Ahvenanmeren]] ylitse aina [[Tukholman saaristo]]on saakka.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://magasin.kb.se:8080/searchinterface/page.jsp?id=kb:209793&recordNumber=3&totalRecordNumber=1680 | Nimeke = Vitgardister i strid med Ålandsryssarna | Julkaisu = Kalmar | Julkaisija = Kungl. biblioteket | Ajankohta = 20.2.1918 | Viitattu = 10.1.2017}}</ref> Valkoiset onnistuivat lopulta miesylivoimansa turvin pitämään GaodbynGodbyn hallussaan ja punaiset joutuivat perääntymään Maarianhaminaan.<ref name=gustavsson/>
Venäläiset menettivät taistelussa 1–2 kaatunutta ja punaiset kolme., Lisäksilisäksi 18 punaista haavoittui. Kaatuneiden joukossa oli myös punakaartilaisten päällikkönä toiminut [[turkulainen konttoristi Harry Borg]]. Vangiksi jäi 11 venäläista ja kahdeksan punaista, jotka valkoiset teloittivat vielä saman päivän iltana [[Färjsundet]]in jäällä. Suojeluskuntalaisia taistelussa kaatui yksi.<ref name=gustavsson/>
== Teloitukset ==
Sunnuntaina 24. helmikuuta eräs paikallinen asukas löysi lumesta verijälkiä, jotka johtivat Färjsundetin rantaan nykyisen öljysataman seutuville. Paikalle hälytetty väkijoukko löysi pian päähän ammutun keski-ikäisen miehen ruumiin ja hetken kuluttua vielä kolme muuta surmattua punakaartilaista. Kolme heistä oli ammuttu ja yksi oli kuollut päähän osuneesta kirveeniskusta. Läheisestä Gullbergsholmenin saaresta paljastui lumihankeen peiteltynä kolme ruumista lisää. Hieman myöhemmin löydettiin Färjsundetin kalliolta vielä yksi ammuttu mies.<ref name=land/> Teloitetut kuljetettiin mantereellamantereelle ja haudattiin maaliskuussa juhlallisin menoin [[Turun hautausmaa]]lle.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tkm.fi/punamuisto2.cgi?sij_kunta=%27Turku%27 | Nimeke = Punaisten muistomerkit: Turku | Julkaisija = Työväenmuseoi Werstas | Ajankohta = 2006 | Viitattu = 10.1.2017}}</ref>
== Taisteluiden jälkeen ==
19. helmikuuta käydyn toisen taistelun jälkeen ruotsalaiset ja venäläiset kävivät jälleen neuvotteluja Ahvenanmaan tilanteesta. Venäläiset esittivät nyt ehdotuksen, jonka mukaan he poistuvat saarilta viiden viikon kuluessa, mikäli valkoiset vetätäytyvät välittömästi. Ehdotus sisälsi myös punakaartin riisumisen aseista.<ref name=backman>{{Kirjaviite | Tekijä = Backman, Joakim | Nimeke = Marin diplomati ur ett småstatsperspektiv. Fallstudie svenska Ålandsexpeditionen 1918. | Sivut = 24, 28 | Vuosi = 2011 | Julkaisupaikka = Tukholma | Julkaisija = Försvarshögskolan | Isbn = | www = http://www.diva-portal.se/smash/get/diva2:417972/FULLTEXT01.pdf}}</ref> Sopimus allekirjoitettiin vielä 20. helmikuuta, jolloin ruotsalaiset saivat valkoiset jättämään Ahvenanmaan vapaaehtoisesti esittämällä heille väärennetyn kenraali [[C. G. E. Mannerheim]]in käskyn saarilta vetäytymisestä.<ref name=harjula/> Kolmen päivän kuluttua uojeluskuntalaisetsuojeluskuntalaiset kuljetettiin laivalla Ruotsiin, josta he [[Haaparanta|Haaparannan]] kautta palasivat jälleen kotimaahansakotimaahan. Punaiset ehtivät vielä saamaan Turusta 400 miehen lisäjoukon 26. helmikuuta, mutta hekin poistuivat ennen kuin saksalaiset miehittivät saaret 5. maaliskuuta.<ref name=backman/> Myös venäläisiä ehti lähtemäänlähti Ahvenanmaalta, mutta suurin osa jäi saksalaisten vangiksi ja kuljetettiin myöhemmin [[Liettua]]an.<ref name=harjula/>
== Muistomerkit ==
| 