Ero sivun ”Godbyn taistelut” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
laajennettu |
||
Rivi 1:
{{Taistelu
| nimi = Godbyn
| osa_sotaa = [[Suomen sisällissota]]a
| kuva = Haraldsby artillery 1918.jpg
| kuvateksti = Ruotsalaisia sotilaita harjoittelemassa valkoisten käyttämillä tykeillä Haraldsbyssä.
| päivämäärä = 17. / 19. helmikuuta 1918
| paikka = [[Godby]], [[Ahvenanmaa]]
| casus =
| aluemuutokset =
| vaikutukset =
| lopputulos =
| taistelija1 = [[
| taistelija2 = [[File:Flag RSFSR 1918.svg|23px]] [[Neuvosto-Venäjä]] <br> [[Kuva:Red flag.svg|23px]] [[Punakaarti|
| komentaja1 = [[Johan Fabritius]]
| komentaja2 = [[Harry Borg]] †
| vahvuus1 = 460
| vahvuus2 = tuntematon määrä venäläisiä, <br> 150–200 punaista
| tappiot1 = 2 kaatunutta
| tappiot2 = 1–2 kaatunutta venäläistä, <br> 3 kaatunutta punaista, <br> 8 teloitettua punaista
| huomautus =
| muut_taistelut =
}}
'''Godbyn taistelut''' olivat [[Suomen sisällissota|Suomen sisällissodan]] aikana 17. ja 19. helmikuuta 1918 [[Ahvenanmaa]]n [[Godby]]ssä käytyjä taisteluja.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://uppslagsverket.fi/sv/sok/view-103684-Godby | Nimeke = Godby | Julkaisija = Uppslagsverket Finland | Ajankohta = | Viitattu = 10.1.2017}}</ref> Ensimmäisen taistelun aikana [[Uudenkaupungin suojeluskunta]] valtasi Godbyn kylän sitä hallussaan pitäneiltä [[Neuvosto-Venäjä|venäläisiltä]] ja jälkimmäisessä puolestaan torjuivat takaisinvaltausta yrittäneen [[Turun punakaarti]]n osaston. Kyseessä olivat ainoat sisällissodan aikana Ahvenanmaalla käydyt taistelut. Sisällissodan lisäksi Godbyn tapahtumat kytkeytyivät [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisten maailmansodan]] aikaiseen [[Ahvenanmaan miehitys|Ahvenanmaan konfliktiin]], jonka osapuolina olivat myös [[Ruotsi]] ja [[Saksan keisarikunta|Saksa]].
== Taustaa ==
Suomen itsenäistyttyä joulukuussa 1917, Neuvosto-Venäjä oli alkanut tyhjentämään Ahvenanmaata joukoistaan niin, että sisällissodan syttyessä tammikuun lopulla saarilla oli edellisen syksyn 7 000–8 000 miehestä jäljellä enää noin 1 700.<ref name=gustavsson>{{Kirjaviite | Tekijä = Gustavsson, Kenneth | Nimeke = Venäläissurmat Suomessa 1914–22. Osa 1. Sotatapahtumat 1914–17 | Luku = Venäjän laivaston sotasurmat Ahvenamaalla vuosina 1914–18 | Sivu = 67, 76 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Valtioneuvoston kanslia | Vuosi = 2004 | isbn = 952-53544-3-1 | www = http://vnk.fi/documents/10616/622938/J0104_Ven%C3%A4l%C3%A4issurmat%20Suomessa%201914%E2%80%9322.pdf/2415ed54-b624-4a33-a3ce-300190a58cc8}}</ref> Venäläisillä joukoilla ei ollut suurta mielenkiintoa saarten puolustamiseen, vaan he keskittyivät lähinnä odottamaan kotiuttamista. Myös [[Ruotsi]]lla ja [[Saksan keisarikunta|Saksalla]] oli omat intressinsä Ahvenanmaan suhteen ja molemmat lähettivätkin saarille miehitysjoukkojaan helmi–maaliskuun aikana.<ref name=harjula>{{Kirjaviite | Tekijä = Harjula, Mirko | Nimeke = Itämeri 1914-1921: Itämeren laivastot maailmansodassa sekä Venäjän vallankumouksissa ja sisällissodassa | Sivut = 82-83, 86–87 | Vuosi = 2010 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Books on Demand | Isbn = 978-952-49838-3-9}}</ref>
Suomen sisällissota laajeni Ahvenanmaalle, kun [[Uusikaupunki|Uudestakaupungista]] vetäytynyt [[Vakka-Suomi|Vakka-Suomen]] [[suojeluskunta]]laisten osasto saapui saarille 10. helmikuuta. Neljä päivää myöhemmin he valtasivat venäläisiltä [[Prästö]]n lennätinaseman [[Sund]]issa ja katkaisivat näin Ahvenanmaan ja punaisten hallussa olleen [[Turku|Turun]] välisen lennätinyhteyden.<ref name=harjula/> Paikalliset asukkaat suhtautuivat suojeluskuntalaisiin kielteisesti, koska he eivät halunneet sisällissodan leviävän myös Ahvenanmaalle.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://svjt.se/svjt/1998/544 | Tekijä = Ullman, Magnus | Nimeke = Sveriges sista utländska örlogsexpedition. Vad gjorde den svenska kustflottan i åländska farvatten 1918? | Julkaisija = Svensk Juristtidning | Ajankohta = 1998 | Viitattu = 10.1.2017}}</ref> Ensimminen Ruotsin armeijan osasto saapui Ahvenanmaalle seuraavana päivänä, jonka jälkeen ruotsalaiset aloittivat neuvottelut saarten tilanteesta venäläisten ja valkoisten kanssa. Neuvottelut kuitenkin keskeytyivät jo 17. helmikuuta, kun Turusta lähtenyt punakaartilaisten osasto rantautui Ahvenanmaalle ja valkoiset puolestaan hyökkäsivät Godbyn kylään.<ref name=harjula/>
== Ensimmäinen taistelu ==
Ensimmäinen yhteenotto käytiin sunnuntaina 17. helmikuuta Godbyn ja pari kilometriä sen eteläpuolella sijaitsevan [[Gölby]]n alueilla. Kiivaasta laukaustenvaihdosta huolimatta yhtään venäläistä ei ilmeisesti kuollut, mutta valkoiset menettivät kaatuneena yhden miehen. Lisäksi he saivat vangeiksi noin 130 venäläistä.<ref name=gustavsson/>
Taistelujen äänet kantautuivat myös vajaan 15 kilometrin päässä sijaitsevaan [[Maarianhamina]]an, jossa lähes 200 sotatoimia pelästynyttä kaupunkilaista haki suojaa Ruotsin konsulaatista. Valkoiset yrittivät Godbyn vallattuaan jatkaa etenemistään, jolloin venäläiset ilmoittivat vastaavansa heidän sotatoimiiinsa ampumalla Maarianhaminaa tykistöllään. Tämän jälkeen tilanteeseen puuttui ruotsalaisten komentajana toiminut amiraali [[Carl August Ehrensvärd]], joka ilmoitti ruotsalaisten littyvän taisteluun, mikäli Maarianhaminaa tulitettaisiin.<ref name=lindqvist>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.aftonbladet.se/nyheter/kolumnister/hermanlindqvist/article11667353.ab | Nimeke = Så nära var Sverige att ta till vapen i världskriget | Tekijä = Lindqvist, Herman | Julkaisija = Aftonbladet | Ajankohta = 26.2.2007 | Viitattu = 10.1.2017}}</ref>
Jo aikasemmin saman päivän aikana oli [[Finström]]issä ollut pieni yhteenotto, kun suojeluskuntalaiset oli pysäyttäneet kolmen venäläisen saattaman kuljetuksen ja ampuneet pakoa yrittäneen sotilaan. Tästä kostona venäläisten tykistö tulitti seuraavana päivänä Finströmiä kolmen tunnin ajan, mutta henkilövahinkoja ei syntynyt. Välikohtauksessa surmansa saanut matruusi haudattiin pari päivää myöhemmin Maarianhaminaan.<ref name=gustavsson/>
== Toinen taistelu ==
Godbyn toinen taistelu käytiin kahden päivän kuluttua tiistaina 19. helmikuuta, kun Turusta saapunut [[Harry Borg]]in johtama punakaartin osasto yritti myöhään illalla vallata kylän takaisin. 150–200 punakaartilaisen tukena oli myös pieni osasto venäläisiä sotilaita.<ref name=gustavsson/> Taistelu käytiin Maarianhaminaan ja [[Geta]]an johtavien maanteiden risteyksen tuntumassa paikalla, jossa nykyään sijaitsee ostoskeskus.<ref name=land>''Rödgardister avrättades på isen'', Färjsundetissa teloitettujen muistokiven infotaulu. Ålands landskapstyrelse. Viitattu 10.1.2017.</ref>
Valkoisilla oli käytössään venäläisiltä vallattua tykistöltä, joka oli sijoitettu Haraldsbyn kylään noin kolme kilometriä Godbyn koillispuolelle. Tulitus oli tarkkaa, sillä valkoiset tulenjohto sai ohjeita Godbyn puhelinkeskuksesta.<ref name=land/> Punaiset saivat tulitukea [[Sålis|Såliksessa]] sijainneesta venäläisten rannikkotykkipatterista, mutta sen tuli jäi epätarkaksi, koska tulenjohtoa ei ollut. Kyseessä oli ainoa kerta, kun ensimmäisen maailmansodan aikana rakennettuja venäläisiä rannikkotykkejä käytettiin sodankäynnissä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://web.archive.org/web/20070630110704/http://www.museum.ax/museum/salis.pbs | Nimeke = Sålis | Julkaisija = Museibyrån | Ajankohta = | Viitattu = 10.1.2017}}</ref> Ruotsalaiset sanomalehdet kertoivat tykkien jylyn ja suuliekkien kantatuneen [[Ahvenanmeri|Ahvenanmeren]] ylitse aina [[Tukholman saaristo]]on saakka.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://magasin.kb.se:8080/searchinterface/page.jsp?id=kb:209793&recordNumber=3&totalRecordNumber=1680 | Nimeke = Vitgardister i strid med Ålandsryssarna | Julkaisu = Kalmar | Julkaisija = Kungl. biblioteket | Ajankohta = 20.2.1918 | Viitattu = 10.1.2017}}</ref> Valkoiset onnistuivat lopulta miesylivoimansa turvin pitämään Gaodbyn hallussaan ja punaiset joutuivat perääntymään Maarianhaminaan.<ref name=gustavsson/>
Venäläiset menettivät taistelussa 1–2 kaatunutta ja punaiset kolme. Lisäksi 18 punaista haavoittui. Kaatuneiden joukossa oli myös punakaartilaisten päällikkönä toiminut [[Harry Borg]]. Vangiksi jäi 11 venäläista ja kahdeksan punaista, jotka valkoiset teloittivat vielä saman päivän iltana [[Färjsundet]]in jäällä. Suojeluskuntalaisia taistelussa kaatui yksi.<ref name=gustavsson/>
== Teloitukset ==
Sunnuntaina 24. helmikuuta eräs paikallinen asukas löysi lumesta verijälkiä, jotka johtivat Färjsundetin rantaan nykyisen öljysataman seutuville. Paikalle hälytetty väkijoukko löysi pian päähän ammutun keski-ikäisen miehen ruumiin ja hetken kuluttua vielä kolme muuta surmattua punakaartilaista. Kolme heistä oli ammuttu ja yksi oli kuollut päähän osuneesta kirveeniskusta. Läheisestä Gullbergsholmenin saaresta paljastui lumihankeen peiteltynä kolme ruumista lisää. Hieman myöhemmin löydettiin Färjsundetin kalliolta vielä yksi ammuttu mies.<ref name=land/> Teloitetut kuljetettiin mantereella ja haudattiin maaliskuussa juhlallisin menoin [[Turun hautausmaa]]lle.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tkm.fi/punamuisto2.cgi?sij_kunta=%27Turku%27 | Nimeke = Punaisten muistomerkit: Turku | Julkaisija = Työväenmuseoi Werstas | Ajankohta = 2006 | Viitattu = 10.1.2017}}</ref>
== Taisteluiden jälkeen ==
19. helmikuuta käydyn toisen taistelun jälkeen ruotsalaiset ja venäläiset kävivät jälleen neuvotteluja Ahvenanmaan tilanteesta. Venäläiset esittivät nyt ehdotuksen, jonka mukaan he poistuvat saarilta viiden viikon kuluessa, mikäli valkoiset vetätäytyvät välittömästi. Ehdotus sisälsi myös punakaartin riisumisen aseista.<ref name=backman>{{Kirjaviite | Tekijä = Backman, Joakim | Nimeke = Marin diplomati ur ett småstatsperspektiv. Fallstudie svenska Ålandsexpeditionen 1918. | Sivut = 24, 28 | Vuosi = 2011 | Julkaisupaikka = Tukholma | Julkaisija = Försvarshögskolan | Isbn = | www = http://www.diva-portal.se/smash/get/diva2:417972/FULLTEXT01.pdf}}</ref> Sopimus allekirjoitettiin vielä 20. helmikuuta, jolloin ruotsalaiset saivat valkoiset jättämään Ahvenanmaan vapaaehtoisesti esittämällä heille väärennetyn kenraali [[C. G. E. Mannerheim]]in käskyn saarilta vetäytymisestä.<ref name=harjula/> Kolmen päivän kuluttua uojeluskuntalaiset kuljetettiin laivalla Ruotsiin, josta he [[Haaparanta|Haaparannan]] kautta palasivat jälleen kotimaahansa. Punaiset ehtivät vielä saamaan Turusta 400 miehen lisäjoukon 26. helmikuuta, mutta hekin poistuivat ennen kuin saksalaiset miehittivät saaret 5. maaliskuuta.<ref name=backman/> Myös venäläisiä ehti lähtemään Ahvenanmaalta, mutta suurin osa jäi saksalaisten vangiksi ja kuljetettiin myöhemmin [[Liettua]]an.<ref name=harjula/>
== Muistomerkit ==
Valkoisten pysyttämä muistomerkki paljastettiin Godbyssä heinäkuussa 1938 sodan 20-vuotismuistojuhlallisuuksien yhteydessä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Roselius, Aapo | Nimeke = Isänmaallinen kevät: Vapaussotamyytin alkulähteillä | Sivu = 69 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Tammi | Vuosi = 2013 | isbn = 978-951-31582-1-7}}</ref> Ahvenanmaalaiset työväenjärjestöt pystyttivät Färjsundetissa teloitetuille kahdeksalle punakaartilaiselle muistomerkin vuonna 1968. Se sijaitsee teloituspaikan lähistöllä [[Höga C]] -näkötornin ja sen juurella olevan kahvilan tuntumassa.<ref name=aland>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.aland.se/pages.asp?sida=35 | Nimeke = FÄRJSUNDET PÅ ÅLAND | Julkaisija = Åland Online | Ajankohta = | Viitattu = 10.1.2017}}</ref> Paljastustilaisuudessa puhuivat muun muassa kirjailija [[Atos Wirtanen]] ja Ahvenanmaan maakunnan maaneuvos [[Martin Isaksson]].<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = | Otsikko = Aktning för varandras åsikter | Julkaisu = Ålandstidningen | Ajankohta = 2.5.1968}} Viitattu 10.1.2017</ref> Nykyään paikalla on myös [[Ahvenanmaan lääninhallitus|Ahvenanmaan lääninhallituksen]] pystyttämä infotaulu vuoden 1918 teloituksista.<ref name=aland/>
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
{{Suomen sisällissota}}
[[Luokka:Suomen sisällissodan taistelut]]▼
[[Luokka:Finström]]
▲[[Luokka:Suomen sisällissodan taistelut]]
[[Luokka:Ahvenanmaan historia]]
| |||